YKSINKERTAINEN MYÖTÄTUNTO

Kirjoittanut John McCurdy (www.crimsoncircle.com)

Joulukuun 2017 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Yhtenä päivänä eräs ystävä kysyi: "Mitä myötätunto merkitsee sinulle ja miten kokemuksesi siitä eroaa toisten ja itsesi osalta?"

Mieleni riensi välittömästi hakemaan kaikkia määritelmiä myötätunnosta, joita olin kuullut ja käyttänyt aiemmin, mutta niitä ei löytynyt. Jokin kysymyksen loppuosassa oli jumittanut mieleni rattaat. Yritin ajatella niitä monia kauniita tapoja, joilla Adamus oli kuvannut myötätuntoa, enkä muistanut niitä. Tunsin sen, mutten löytänyt yhtään sanaa, joten vedin syvään henkeä ja kuuntelin, kun toiset tuossa ryhmässä antoivat perspektiivejään.

Kun jatkoin tuon kysymyksen tuntemista, en pitänyt siitä, mitä tunsin. Minulla on aina ollut useimmissa tilanteissa helppoa tuntea myötätuntoa tosia kohtaan. "Näen ihmisissä hyvyyttä" olisi ollut vastaukseni Adamuksen kysymykseen marraskuun Siivet-shoudissa, ja se on tullut minulle aina helposti. Mutta entä minä itse? Se on paljon vaikeampaa, ja joskus olen hemmetin turhautunut näennäiseen kyvyttömyyteeni elää kaiken sen mukaan, mitä tiedän.

Ja siinä kohtaa tiesin yhtäkkiä vastaukseni tuohon kysymykseen. Nostin käteni ja sanoin: "Minulle myötätunto on läsnäolo ilman mitään agendaa."

Puhuin vähän siitä, miten paljon helpompaa se oli muiden kuin itseni kanssa, mutta yhtäkkiä tämä kuulosti ontolta, kuin rajoitukselta joka ei enää päde. Se oli yksi noista hetkistä, jolloin mestari puhui ja kaikki muuttui. Ja yhtäkkiä tiesin, miten olla myötätuntoinen itseäni kohtaan.

Myötätunto on läsnäolo ilman mitään agendaa.

Se on näin yksinkertaista! Mieleni halusi jatkuvasti sanoa: "Myötätunto on olemista läsnä ilman agendaa", mutta se ei ole lainkaan sitä. Ainakin minulle läsnä oleminen on mielen korvike läsnäololle. Se on mielen yritys fokusoitua tähän aika-avaruuden ja kokemuksen pieneen pisteeseen, ja se on hyvin erilaista kuin läsnäolossa oleminen.

Läsnäolo on toinen sana tietoisuudelle. Läsnäolo tapahtuu, kun pysähdyt ja vedät syvään henkeä. Läsnäolo tapahtuu, kun päästät irti mielesi fokuksesta ja agendoista ja pelkästään olet sen kokemuksen kanssa, joka sinulla on. Läsnäolo sisältää automaattisesti sekä mestarin että ihmisen. Läsnäolossa ei luonteensa mukaisesti ole fokusta tai agendaa. Se pelkästään on. Läsnäolo on "minä olen".

Voitaisiin sanoa, että myötätunto ja läsnäolo ovat yksi ja sama asia, ja se olisi täysin totta. Mutta silloin meillä on korkea henkinen käsitys, eikä ihmisellä ei ole aavistustakaan, mitä tehdä sillä jokapäiväisessä elämässä, joten se palaa vain takaisin yrittämään mennä elämän läpi ainoalla osaamallaan tavalla: valta, manipulointi sekä suuri määrä turhautumista ja itse-epäilyä.

Monet meistä ovat saavuttaneet pisteen, jossa mieli tietää, mitä tapahtuu, ja se haluaa ennen kaikkea tehdä yhteistyötä ja osallistua rakentavasti prosessiin. Mutta mieli on suuntautunut toimintaan ja fokukseen, joten sitä auttaa kovasti, jos sillä on jotain yksinkertaista ja selkeää tekemistä. Kun sanon: "Myötätunto on läsnäolo ilman mitään agendaa", ihmiseni hyppii ilosta! Ihmiseni tajuaa sen. Se ei pidä "ilman agendaa" -osasta, mutta se on niin kyllästynyt kaikkiin agendoihin ja niiden tuomaan turhautumiseen, että se hengähtää joka tapauksessa helpotuksesta.

Myötätunto on läsnäolo ilman mitään agendaa.

Olen kokenut sen hyvin usein muiden ihmisten kanssa. Kun valmennan jotakuta, alan usein tuntea epätoivoa, kun kuuntelen hänen tarinaansa, sillä ihmiselläni ei ole aavistustakaan, minne mennä siihen liittyen tai miten auttaa häntä. Mutta opin kauan sitten vetämään syvään henkeä, luopumaan agendastani auttaa häntä ja vain jatkamaan kuuntelemista. Ja sitten mestari ilmestyy poikkeuksetta esiin ja mestari-minä tietää täsmälleen, miten leikataan kaikkien tarinoiden läpi ja tuodaan ongelman ydin esiin asiakkaan nähtäväksi. Usein laitan session jälkeen puhelimen pois tuntien ehdotonta kunnioitusta sitä kohtaan, mitä juuri oli tapahtunut, ja tiedän, että se johtuu valinnastani luopua asiakkaaseen liittyvistä agendoistani ja olla pelkästään läsnäolossa hänen kanssaan.

Mutta entä minä? Minulle on ollut aina paljon vaikeampaa olla myötätuntoinen itseäni kohtaan, osittain siksi, etten ole aivan tiennyt, mitä se merkitsee. Läsnäolo on suhteellisen helppoa jonkun toisen kanssa ja antaa mestarin puhua hänelle hänen elämästään. Mutta kun oma mieleni huutaa kaikista asioista, joita en ymmärrä oikein omassa elämässäni, on paljon vaikeampaa löytää tuo paikka itseäni varten. Olen tullut pitkän matkan kyvyssäni nähdä itseni mestarin perspektiivistä, jossa kaikki on hyvin ja olen todella ok, vaikka kamppailisin minkä kanssa. Mutta jotta se on totta, ihmisen täytyy voida osallistua siihen, ja tähän se tarvitsee jonkin tavan ymmärtää, mitä se merkitsee.

Myötätunto on läsnäolo ilman mitään agendaa.

Kun luen nuo sanat, ihmiseni huokaisee helpotuksesta, sillä sen voin tehdä! Ei ole helppoa luopua agendastani olla parempi ihminen, päästä eroon puutteesta, korjata kehoni, päästä eroon diabeteksesta ja päästää irti läpikäymäni transformaation kaikista oireista. Ei ole helppoa päästää irti agendastani silloin, kun teen virheen tai haluan jotain, mihin minulla ei ole varaa; kun haluan kiirehtiä ja tuoda lisää rahaa tai rakkautta elämääni; olla läsnä ilman mitään agendaa oman mieleni kanssa, joka se huutaa, miten vastuuton olen, tai muistuttaa kaikista näennäisistä epäonnistumisista; ja kun se sitten itkee helpotuksesta tuntiessaan läsnäoloni ja alkaa ymmärtää edes vähän sitä, että kaikki tulee olemaan ok. Ja siinä kohtaa, ystäväni, taikaa tapahtuu elämässäni.

Agendoistani luopuminen ei merkitse toiveideni kieltämistä. Heti saatuani tämän oivalluksen myötätunnosta, käsitin haluavani kirjoittaa siitä, ja päiväkausia sen jälkeen olen aloittanut useita kertoja ja antanut periksi turhautuneena. Minun täytyi päästää siitä täysin irti, myös tietäessäni, että se tapahtuisi. Sitten heräsin kaksi tuntia tavallista aikaisemmin tänä aamuna ja tunsin näiden sanojen tulevan, mutta antaakseni niiden tulla ulos minun täytyi luopua agendastani nukkua enemmän ja kaikista muista asioista, joita olin suunnitellut saavani tehtyä tänä aamuna. Minun täytyi myös luopua agendastani kaikista niistä upeista asioista, jotka halusin kirjoittaa, ja miltä halusin sen kuulostavan, jotta sieluni aito viesti voi tulla läpi.

Huomaan, että kaikki elämässäni toimii näin, kun sallin sen. Kun tulen myötätuntoon itseäni kohtaan, kun päästän irti kaikista agendoistani ja olen pelkästään läsnäolossa itseni kanssa, juuri sellaisena kuin olen, niin kaikki virtaa tavoilla, joita en voinut koskaan edes kuvitella.

Kun katson taaksepäin elämääni, näen, että asiat jotka todella ovat toimineet, todella upeat asiat elämässäni, ovat tulleet yllätyksenä eikä minkään agendani tai kuluttamani energian vuoksi. Ne olivat vain siinä, juuri sillä hetkellä jolloin tarvitsin niitä.

Myötätunto itseä kohtaan on olla läsnäolossa, ilman mitään agendaa. Ja voin kertoa sinulle kokemuksesta, että se avaa oven omaan alt-todellisuuteemme. Ja arvaa mitä? Salliminen on läsnäoloa, ilman mitään agendaa. Rakkaus, suurin rakkaus jota on koskaan tunnettu itseä tai toista kohtaan, on läsnäoloa, ilman mitään agendaa. Miten yksinkertaista se onkaan?

John McCurdy

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.