SUORAA PUHETTA YLÖSNOUSEMUKSESTA 5

Kirjoittanut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)

6.6.2016

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Mitä aika on?

Tänään on maanantai … ihan sama. En pysy kärryillä 3D-ajasta tai –paikoista. Olen tässä "aikajutussa" jonkin aikaa ja sitten yhtäkkiä jotain, minkä tunnistan nyt ajatusmuodoksi, tulee tietoisuuteeni.

Käsitys ajatusmuodoista sanojen, äänien, kuvien ja muiden 3D-kommunikointitapojen sijasta, on edelleen vähän uusi monille meille. Siksi nämä viidennen ulottuvuuden "todellisuuskanavat" joita tulee lisääntyvässä määrin käyttöön laajentuneen tietoisuutemme myötä, voivat helposti edelleen hämmentää meitä.

Juuri kun alamme ymmärtää tätä viidennen ulottuvuuden käyttöjärjestelmää, viidennen ulottuvuuden todellisuuskanava menee yhtäkkiä pois päältä. Sitten jos olemme onnekas tai omassa keskuksessamme, korkeampi todellisuustaajuus tulee taas käyttöön.

Tuossa viidennen ulottuvuuden nyt-hetkessä olemme yhteydessä todellisuustaajuuteen, joka on aivan sen unimaailman ulkopuolella, jossa opimme aluksi matkustamaan ulottuvuuksienvälisesti. Ulottuvuuksienvälisten tietoisuusmatkojemme aikana voimme tunnistaa ja vastaanottaa moniulotteisia ajatusmuotoja.

Onneksi saamme enemmän ja enemmän takaisin kykymme oivaltaa, että nämä "mielikuvitusväläyksemme" ovat todellakin viidennen ulottuvuuden valoportaaleja, jotka pystymme havaitsemaan tuossa nyt-hetkessä.

Tuossa nyt-hetkessä ei ole erillisyyttä, aikaa ja peräkkäisyyttä, koska viidennen ulottuvuuden todellisuustaajuus on aika-avaruuden ulkopuolella.

Viides ulottuvuus on seuraava oktaavi sen neljännen ulottuvuuden astraalitason yläpuolella, joka on aivan kolmannen ulottuvuuden aineellisen todellisuuden yläpuolella.

Tietoisuutemme laajenee viidennen ulottuvuuden gamma-aaltoihin. Siksi alamme saada vilauksia korkeammasta todellisuudesta, joka ei resonoi kolmanteen tai neljänteen ulottuvuuteen.

Tämä "vihkimisportaali" opastaa meidät laajentuneiden todellisuushavaintojemme ensimmäiseen seikkailuun. Havaintotapamme laajentaminen tämän "vihkimisportaalin" kautta on tietoisuussiirtymä kohdataksemme viidennen ulottuvuuden ITSEMME.

Sanaa "vihkiminen" käytetään, koska sitten kun tämä portaali on materialisoitunut moniulotteisiin havaintoihimme, tiedämme, että olemme pian hyppäämässä tietoisuutemme, havaintojemme ja todellisuuskokemuksemme uuteen oktaaviin.

Tämä taajuushyppy muistuttaa kovasti hyppäämistä kallionkielekkeeltä toiselle, joka on näitä kahta kielekettä erottavan tyhjiön toisella puolella.

Tämän hypyn tekemiseksi meidän täytyy seistä kynnyksellä ja valmistautua hyppäämään tyhjyyden yli vastapuolelle. Tämä ei ole kuitenkaan fyysisen kehomme hyppy, vaan tietoisuustilahyppy.

Jotta voimme tehdä tämän hypyn, meidän täytyy päästää irti ensimmäisestä kielekkeestä (tietoisuustilasta). Voidaksemme antaa vain mennä korkeampaan tietoisuustaajuuteen, meidän täytyy päästää irti vanhoista havainnoistamme, jotka resonoivat tuohon todellisuustaajuuteen.

Tällä tavalla voimme alkaa hyväksyä viidennen ulottuvuuden uuden käyttöjärjestelmän. Olemme tottuneet kolmannen ulottuvuuden aika- ja paikkakäyttöjärjestelmään.

Olemme tottuneet polariteetteihin – mies/nainen, yö/päivä, hyvä/huono ja monet muut. Nämä polariteetit ovat kuin kaksi kallionkielekettä, joita erottaa tyhjältä näyttävä "sillä välillä".

Kuitenkin kun tietoisuutemme sopeutuu lisääntyvässä määrin viidenteen ulottuvuuteen, laajentuva mielemme pystyy havaitsemaan, että tuo "välitila" ei ole vain tyhjä tila. Kun sopeudumme viidennen ulottuvuuden havaintoihin, voimme nähdä, kuulla, koskettaa ja haistaa, että "jotain" on kaikkien 3D-erillisyysversioiden välissä.

Kun alamme luonnostaan havaita neljännen ulottuvuuden auroja, voimme helposti nähdä, miten auramme limittyvät ja sekoittuvat toisiinsa. Näin ollen feminiininen ja maskuliininen sekoittuvat "välitilaan", joka paljastaa ihmisen androgyynin version, joka on aina ollut siinä.

Vaikka olimme tottuneet olemaan kolmannen/neljännen ulottuvuuden itsemme reunalla, emme voineet havaita viidettä ulottuvuutta, koska havaintotapamme ei ollut vielä virittynyt vastaanottamaan tuota todellisuustaajuutta.

Olimme tottuneet olemaan kolmannen/neljännen ulottuvuuden itsemme reunalla, mutta alamme vasta nyt hyväksyä viidennen ulottuvuuden itsemme, joka on juuri sen ulkopuolella, jonka aiemmin hahmotimme "reunaksi".

Voidaksemme aloittaa siirtymisen viidennen ulottuvuuden itseemme, meidän täytyy mennä yli monista kolmannen ja neljännen ulottuvuuden elämiemme kokemuksista. Toisin sanoen, meidän täytyy päästää täysin irti kolmannen/neljännen ulottuvuuden reunasta, voidaksemme hypätä "välitilaan" ja tuolle viidennen ulottuvuuden todellisuuskynnykselle.

Voimme parhaiten valmistautua tähän haasteeseen oppimalla uuden viidennen ulottuvuuden käyttöjärjestelmämme. Kerran meidän täytyi vääntää moottorin kammesta auton käynnistämiseksi. Sitten käytimme avainta auton käynnistämiseksi. Nyt meidän täytyy oivaltaa, että me olemme auto.

Viides ulottuvuusjärjestelmä ei ole eroteltu vastakkaisiin polariteetteihin, niin kuin kolmannen ulottuvuuden käyttöjärjestelmä. Siksi viidennen ulottuvuuden itsemme ei ole erossa kolmannen ulottuvuuden itsestämme, paitsi kolmannen ulottuvuuden erillisyysuskomuksemme kautta.

Tämä toimintatapamuutos viidennen ulottuvuuden käyttöjärjestelmään on hyvin haastava monille meistä. Irtipäästäminen riippuvuudestamme yksilöllisyyteen, kilpailuun ja peräkkäisyyteen on perimmäinen luottamustestimme.

Mutta tässä ei ole kyse luottamuksesta toisiin. Tämä muutos vaatii luottamusta itseemme. Mitä tapahtuu? Emme tiedä. Meidän täytyy päästää irti kaikesta, johon olemme kiinnittyneet 3D-maailmassamme, voidaksemme hypätä todellisuuteen, jota emme ole kokeneet käyttäessämme kolmannen ulottuvuuden maa-astiaa.

Me – ja on paljon useampia, kuin ehkä luulemme – jotka alamme muistaa korkeamman ulottuvuuden todellisuutemme, elämämme aluksella ja/tai galaktisessa kotimaailmassamme, saamme "ennakkokatselun" siitä, minne ehkä menemme ja keiden luokse ehkä palaamme.

Kuten tiedämme, on helppoa eksyä ensimmäisellä kerralla, kun lähdemme matkalle.

Lisäksi tämä luottamushyppy voi muistuttaa kovasti vanhan köysisillan ylittämistä, joka heiluu edestakaisin allamme. Tämä ylitys vaatii suurta luottamusta itseemme ja tietämiseemme, mutta on ainakin jotain, mistä pitää kiinni.

Toisaalta tässä luottamus/tietoisuushypyssä ei ole kyse vain menemisestä uuteen todellisuuteen. Tässä hypyssä on kyse sen oivaltamisesta, että me olemme korkeampi itsemme. Me olemme kaikkien niiden elämien ylösnousemusedustaja, joita meillä on ollut kolmannen/neljännen ulottuvuuden Maassa.

Tiedämme unistamme, pyrkimyksistämme, luovuudestamme ja syvistä sisäisistä pohdinnoistamme, että voimme tehdä ja teemme tämän luottamushypyn. Tiedämme myös, että olemme valmis tähän korkeampaan todellisuusoktaaviin.

"Mutta milloin tätä tapahtuu?" kysymme. Vastaus on: "Tämä muutos tapahtuu ykseyden nyt-hetkessä." Tämä vastaus näyttää ehkä mahdottomalta 3D-tietoisuudellemme. Tietoisuutemme on kuitenkin kasvamassa pitkälle käyttämämme maa-astian yli.

Lisäksi monet meistä tuntevat kundaliinimme heräävän ja valmistelevan meitä siirtymiseen kolmannen/neljännen ulottuvuuden maakehosta viidennen ulottuvuuden valokehoon. Kun siirrymme edestakaisin valokehossamme, huomaamme, että olemme astuneet todellisuusulottuvuuteen, joka ei tottele kolmannen ulottuvuuden käyttöjärjestelmäämme.

Kolmannen ulottuvuuden käyttöjärjestelmä perustuu termeille sisäinen/ulkoinen, maskuliininen/feminiininen ja/tai korkeampi itse/ego. Nämä nimikkeet luotiin, jotta voisimme puhua kolmannen ulottuvuuden maailman käyttöjärjestelmästä.

Kuitenkin siirtyessämme "erillään toisista" –käsityksen yli, erillisyyshavaintomme alkavat hämärtyä yhtenäisyyteen yhden/ykseyden kanssa. Nyt-hetkessä voimme laajentua viidennen ulottuvuuden käyttöjärjestelmäämme.

Huomaamme myös, että lähdemme enemmän ja enemmän ajasta. Kun lähdemme ajasta, siirrymme yli myös kaikista peräkkäisyyden, määräaikojen ja yksittäisten hetkien mielikuvista. Ensin tämä voi olla hyvin turhauttavaa ja vähän pelottavaakin, kun mietimme, mikä meissä on pielessä.

"Pielessä" on kuitenkin kolmannen ulottuvuuden termi. Ja voidaksemme astua todellisuuteen, jossa jokainen asia, jokainen tilanne ja jokainen ihminen on nyt, meidän täytyy päästää irti tavasta olla ajan hallitsema, koska uudessa viidennen ulottuvuuden todellisuudessamme ei ole erillisyyttä, ei ole komentoketjua, ei ole pomoa, ei ole työntekijää. Ei ole tulevaisuutta eikä menneisyyttä. On vain tässä ja nyt.

Nyt-hetken tässä on ykseys kaiken elämän kanssa. Mikä tärkeintä, tässä uudessa todellisuudessa rakkaudella ei ole ehtoja. Kaikki rakkaus on ehdotonta!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.