ONKO LIIAN MYÖHÄISTÄ?

Kirjoittanut Pepper Lewis (www.pepperkeenlewis.com)
19.1.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kysymys:
Yksinkertainen kysymys: onko liian myöhäistä?

Vastaus:
Oletan, että puhumme samasta asiasta. Ymmärrän, miksi kysyt. Et ole ensimmäinen, joka ihmettelee tätä, ääneen tai salaa. Melkein kaikki jotka tunnen, ovat miettineet mahdollisuuksia, joita ei voinut kuvitella muutama vuosi sitten. Tässä kysymyksessä on jotain, mikä saa meidät kuiskaamaan sen, ikään kuin volyymin nostaminen käynnistäisi myös hälytyksen.

Olen rehellinen sinulle. Joskus viime vuonna ajattelin, että olimme eksyneet liian kauas kurssista. Ajattelin, että kenties emme pystysi saamaan jalansijaa. En pystynyt näkemään polkua tiheän tiedostamattomuuden läpi. Tuntui siltä, että kompuroimme ja vaivuimme häiriintyneeseen uneen ilman mielikuvista, joka ruokkisi unelmiamme. Kenties sinustakin tuntui siltä? Onneksi se oli vain väliaikainen tunne. Ei täysin virheellinen, mutta epätäydellinen.

Pidän mahdollisten tulevaisuuksien katsomisesta, vaikken pitäisi siitä, mitä näen. Kaikki tietävät, ettei ole mitään täsmällisesti ennustettavaa tulevaisuutta. Tulevaisuus on ennustettava: on jokin tulevaisuus. Se on täynnä lupausta, mutta ilman substanssia. Minun kaltaiseni visionäärit kylvävät mahdollisia tulevaisuuksia prima materian tai puhtaan potentiaalin kera. Nopeutamme sitten aika-avaruusmekanismeja ja katsomme, mitä tapahtuu. Maisema muuttuu jatkuvasti, enkä koskaan näe täsmälleen samaa asiaa kahdesti. Kysymykseni ovat aina avoimia. Äskettäin kysyin: "Maa on puutarha, vaikka erilainen kuin ennen – mikä voi kasvaa tässä puutarhassa, kuka voi menestyä?" Vaikka kuvat eivät ole aina yhdenmukaisia, tavallisesti tulee esiin tarina. Ja tarinat haluavat tulla kerrotuksi. Nykyinen tarinamme näyttää vähän tältä:

On liian myöhäistä uskoa, että kaikki on ok eikä ole mitään huolestuttavaa. On myös liian myöhäistä uskoa, että asiat jotka eivät ole ok, voidaan helposti korjata ja palauttaa. Tällä sukupolvella, meidän sukupolvellamme – ystävät, perhe, naapurit maailman kaikista kolkista – on syytä olla huolissaan, kuten myös seuraavalla sukupolvella ja seuraavalla ja sitä seuraavalla. On liian myöhäistä osoittaa sormella, ja myös peiliin katsominen on häiriötekijä ja viivytys. Mutta vastauksena kysymykseesi, EI ole liian myöhäistä.

Selviytyäksemme tästä ahdingosta, meidän täytyy vastata muutamaan uuteen kysymykseen. Esimerkiksi, jos emme voi enää mennä eteenpäin niin, kuin olemme menneet, miten voimme mennä eteenpäin? Tähän saakka olemme esittäneet vain vanhoja kysymyksiä vanhoilla tavoilla, vanhojen kysyjien toimesta jotka haluavat vanhoja vastauksia, jotta he voivat palata vanhoihin tapoihinsa. Tämä toimii vain harvoilla ihmisillä lyhyen aikaa. Vanhat tavat eivät tapa äitiplaneettaamme. Sillä on rikas perintö, vaihteleva menneisyys ja se on hyvin kärsivällinen. Aika on sen puolella. Aika ei ole meidän puolellamme, mikä merkitsee, että meidän pitäisi oikeasti alkaa pian käyttää mielikuvitustamme.

Tulevaisuutemme lepää kyvyssämme kuvitella tulevaisuus. Ihmiset ovat kuvittelemisen pioneereja – kuvittelijoita. Tämä on edessämme oleva tehtävä – uneksia, kuvitella ja luoda. Tahto, viisaus ja sitten tapa tehdä. En ole yhteiskuntatieteilijä tai politiikan tieteilijä, mutta ei ole vaikea nähdä, että monet järjestelmät ympäri maailmaa ovat tulleet tiensä päähän. Tästä on enemmän sanottavaa, mutta mihin pysähtyisimme?

Mikä tärkeintä, kysymyksesi viittaa aikaan – onko liian myöhäistä? Jos ei ole liian myöhäistä, miten paljon aikaa meillä on? Ei paljon, mutta mitä se merkitsee? Se merkitsee, että elämämme on lyhyempi ja vähemmän tyydyttävä, kunnes muistamme, kuka ja mitä olemme. Se merkitsee, että kehomme on vähemmän terve ja hyvinvoiva, kun sivuutamme planeetan ja sen resurssien hyvinvoinnin. Se merkitsee vähemmän ruokaa ja puhdasta vettä, vähemmän kaunista luontoa, vähemmän suotuisia lajeja. Kyse ei ole ajan menettämisestä – kyse on laatuajan, laaturesurssien ja laatuelämän menettämisestä.

Selkeyden vuoksi, emme voi enää korjata ahdinkoamme kierrättämällä enemmän muovia, syömällä vähemmän lihaa, ostamalla vähemmän joululahjoja, rakentamalla uudelleen vanhoja infrastruktuureja, verottamalla tupakkaa ja fossiilisia polttoaineita, laukaisemalla hienostuneempia avaruusluotaimia tai rankaisemalla isoja teknologiayrityksiä, isoja lääkefirmoja, isoja pankkeja ja isoja hallituksia. Kuten opettajani usein sanoi: "Toimi niin, kuin talosi olisi tulessa, koska se on."

Siis saavumme perille sinne, millä tavalla menemme sinne. Maa on kärsivällinen. Ihmiset? Eivät niinkään.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.