EGON HIDAS KUOLEMA

Kirjoittanut Natha Jay (walkinginbothworlds.com)
30.10.2020
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tiedän, että tunnemme vuoden 2020 painon päällämme kuin märän villaviitan, mutta tämä ei ole ainoa syy tuntea suurta raskautta. Olemme menossa täysin uudelle alueelle kokonaisuutena, ja asiat jotka toimivat ennen, eivät toimi enää. Olenko masentunut? Sanoiko kilpirauhaseni sopimuksensa irti? Hei, odota … tämä tuo mieleen putoamisen tyhjiöön. Egon kuoleman.

Vuoden 2008 koin äkillisen egon kuoleman, jota kutsun "tyhjiössä surffaamiseksi". En suosittelisi egon kadottamista tuolla tavalla äkkiä. Se oli uskomattoman ärsyttävää, ja minulta vei reilut seitsemän vuotta saada jalat taas kantamaan. Tällä kertaa ego häviää hitaasti kollektiivina. Paljon parempi suunnitelma. Se on ohentunut useita vuosia, mutta se on vihdoin saavuttanut olemassaolonsa lopun.

Tunnemme kaikki ihmisiä, jotka ovat niin egoon sidottuja, ettei heidän kanssaan voi edes keskustella. Mutta jos katsoo tarkkaan, heidän täytyy kuluttaa epätavallinen paljon energiaa tämän julkisivun ylläpitämiseen. Egorakennetta ei ole tuettu enää vähään aikaan, mikä saa ihmiset jotka elävät siinä, yrittämään jääräpäisesti pitää sen pystyssä. Nyt energiat huuhtovat aktiivisesti pois egorakennetta, kuin aallot jotka hävittävät jalanjäljet hiekkarannalta. Kyllä, jotkut sinnittelevät mahdollisimman pitkään, mutta kamppailun paino tuo lopulta antautumisen ja rauhan.

Minun on vaikeaa kirjoittaa, koska egon ulkopuolella ei ole oikeastaan kovin paljon sanottavaa. Minun on vaikea innostua juuri mistään, hyvästä tai huonosta. Sitten putoan takaisin egoelämään ja tunnen noiden aaltojen iskevän minua vasten, mikä tekee minusta pienen ja haavoittuvan. En vaihtele edestakaisin tarkoituksella. Se vain tapahtuu muuttuvan energian myötä. Ego tuntuu vihaiselta tai pelokkaalta, kun taas egottomuus tuntuu autuaalta ja kokonaiselta.

Autuuden rinnalla on paljon halua vain olla. Istua auringossa, lukea kirjaa, katsella koirien leikkivän. Ilman egoa ei yksinkertaisesti ole mitään ajavaa voimaa. Tällä erää. Aavistelen, että saamme uutta motivaatiota pian. Mutta vanhoilla motiiveilla – tavallisesti raha tai valta tai kunnia – ei ole samaa otetta kuin ennen. Vapaus ja täysivaltaisuus. Saamme lopultakin nähdä, mitä ihmisten oli tarkoitus olla.

Vanhat tavat eivät toimi, myöskään henkilökohtaisella tasolla. Se miten ennen motivoit itseäsi, ei enää toimi, jos se oli sidottu egoon. Omalla kohdallani vain toisten palveluksessa oleminen resonoi kanssani. Siksi kirjoitan. Haluan sinun tietävän, ettet ole yksin. Todistamme kaikki uuden ihmisyyden syntymää. Meidät rakennettiin tätä varten, ja olemme täällä näinä aikoina syystä. Meitä rakastetaan ja tuetaan korkeammissa ulottuvuuksissa, enemmän kuin voimme ymmärtää. Muista se.

Kun uskaltaudumme tähän uuteen olemistapaan, ole lempeä itsellesi. Kun putoat takaisin egotilaan, älä soimaa itseäsi (minun pitäisi tehdä, ajatella, käyttäytyä eri tavalla.) Tämä on vääjäämätöntä evoluutiota toiminnassa – et voi tehdä sitä väärin. Tasaisinta siirtymää on, kun vapautuu vastarinnasta. Anna mennä. Kyllä, pyykit pitää edelleen pestä, mutta tarvitseeko sen tapahtua juuri nyt? Miten monia asioita pakotamme olemaan? Pakottamisesta tulee vaikeampaa. Odota inspiraatioaaltoa, ja ratsasta sitten sillä. Anna energian kantaa sinua. Ratsasta tulevaisuuden aallolla.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.