TAPAHTUMA – EHDOTTOMAN ELÄMÄN OPPIMINEN

Kirjoittanut Vera Ingeborg (thewakeupexperience.eu)

6.4.2018

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Muutokset joita nyt tapahtuu, ylittävät kaiken, mitä olemme nähneet ja kokeneet aiemmin. Monet odottavat "Tapahtumaa". Ajankohtaiset energiat ovat taas kerran haastavia. Silti mahdollisuus tehdä kvanttihyppyjä uuteen Maahan on suurempi kuin koskaan.

Sanotaan, että Tapahtuma on tulossa. Luemme sen kaikkialta. Ja se on totta – suurten muutosten mahdollisuus on uskomattoman suuri. Kuitenkin tuo Tapahtuma on sisäinen tapahtuma, joka ilmentyy sitten todellisuuteemme. Vasta kun olemme löytäneet sisäisen tasapainomme, selvittäneet kaikki egomallimme ja varjomme ja nousseet niiden yläpuolelle, todellisuutemme ja kokemuksemme voi olla erilainen. Energiakäytävä jossa olemme, tarjoaa tämän mahdollisuuden. Siis … se on paradoksi. Niin kauan kun odotamme Tapahtuman siirtävän meidät uuteen todellisuutemme, sitä ei tapahdu. Niin kauan kun odotamme jonkin ulkopuolellamme pelastavan meidät, sitä ei tapahdu. Vasta sitten kun emme odota minkään ulkopuolisen tapahtuman muuttavan meitä, vaan keskitymme sisäiseen työhömme, se tapahtuu – koska sisäinen aiheuttaa ulkoisen, ei toisinpäin.

Ei enää myönnytysten tekemistä ydinolemukseemme

Kunnioitus. Se on tämän nyt-hetken sana. Opettelemme, millaista todella on olla toisten kunnioittama, koska se on kaiken tulevan kanssaluomisen perusainesosa. Ja se merkitsee oppimista kunnioittamaan itseämme ensin. Vasta sitten voimme ilmentää kunnioituksen toisia kohtaan.

Yleinen egostrategia kunnioituksen saamiseen toisilta, pelkopohjaisesti, on olla ylimielinen. Tuomitsemme toiset, asetamme tiukat rajat, keksimme sääntöjä ja laitamme kasvoillemme kaikkitietävän henkilön naamion kätkeäksemme tunteemme epätäydellisyydestä ja siitä, ettei ole riittävän hyvä. Tämä antaa meille harhan, että kontrolloimme tilannetta eikä meidän tarvitse katsoa pelkojamme. Rakennamme fasadin, jonka takana teemme itsestämme pienemmän kuin muut, ja annamme heille sen harhakuvan, että olemme suurempi ja fiksumpi. Rakastamme pahantekijän roolia silloin, kun kaikki vaan on ihan liikaa. Mutta loppujen lopuksi yritämme vain tyydyttää egon tarvetta huomioon ja arvostukseen itsemme ulkopuolelta. Me teemme myönnytyksiä ydinolemukseemme.

Toinen yleinen egostrategia on esittää miellyttäjää. Annamme oman voimamme pois, syytämme toisia kurjuudestamme eikä meillä ole lainkaan rajoja. Tekemällä kaiken oikein toisten kannalta ja ponnistelemalla täysillä niin, että kaikista tuntuu hyvältä, käytämme marttyyrin naamiota, joka herpaantumatta tekee kaikki onnelliseksi ja parantaa maailmaa ja kaikkia ympärillämme. Kaikkia, paitsi itseämme. Rakastamme uhriroolia silloin, kun kaikki vaan on ihan liikaa. Tämänkin naamion takana teemme itsestämme pienemmän kuin muut ja annamme heille sen harhakuvan, että olemme myötätuntoinen. Mutta loppujen lopuksi yritämme vain tyydyttää egon tarvetta huomioon ja arvostukseen itsemme ulkopuolelta. Me teemme myönnytyksiä ydinolemukseemme.

Niinpä näemme, että olipa pahantekijä tai uhri, niin energiataajuudet ja tarpeet ovat samat. Vain strategia tarpeiden tyydyttämiseen on erilainen. Kumpikaan näistä strategioista ei toimi, koska ne johtavat aina takaisin sisäiseen tyhjyyteen. Niin kauan kun emme osaa tyydyttää näitä tarpeita sisältämme, jatkamme samojen kierteiden kiertämistä. Silloin kun teemme myönnytyksiä ydinolemukseemme, sabotoimme itseämme. Ratkaisuna on vanhojen kuvioiden läpi työskentely. Salli niiden olla, älä tuomitse tai syytä itseäsi tai toisia, löydä perspektiivi, josta voit nähdä niiden tarkoituksen ja tuntea kiitollisuutta niistä, ja seuraa sitä energiaimpulssia, mitä järjestelmäsi haluaa tehdä tällä energialla.

Sillä hetkellä kun opimme kunnioittamaan itseämme ja antamaan naamioiden pudota, muutamme ylimielisyyden tai ihmisten miellyttämisen terveeksi ylpeydeksi. Olemme sydämessämme ylpeä itsestämme. Kunnioitamme ja rakastamme itseämme. Olemme täysin ankkuroituneet ydinolemukseemme emmekä enää tee myönnytyksiä siihen. Sen sijaan että luomme rajoja pelosta, asetamme terveet rajat rakkaudesta. Omistamme omat juttumme ja otamme vastuun omista energioistamme ja malleistamme. Siinä on suuri ero, sulkeudummeko vai pysymme auki. Aukipysyminen merkitsee sen hyväksymistä, mitä on ja missä ihmiset ovat kehityksessään, ilman mitään tuomitsemista, syyttelyä tai odotuksia, ollen kuitenkin selkeä omissa haluissamme, toiveissamme ja tarpeissamme.

Opimme sanomaan selvästi, mitä haluamme ja mistä pidämme. Luomme oman energia-astiamme ja oman kultaisen energialankamme, joka palvelee kompassina toisille, jotka tulevat kenttäämme. Opimme muotoilemaan arvomme ja henkilökohtaiset "lakimme" kaikilla elämän alueilla – töissä, suhteissa, perheessä, terveydessä tai kotona. Olemalla hyvin selkeä ja avoin tarpeistamme ja toiveistamme, annamme toisille tilaisuuden tehdä valinta tuon informaation perusteella: haluavatko he sitoutua tähän ja olla osa sitä vai eivät.

Tällä ei ole mitään tekemistä rajoittavien sääntöjen tai määräysten luomisen kanssa, eikä siinä ole kyse odotuksista ketään kohtaan. Se on vain sen terveen perustaajuuden asettamista, josta luomme ja kanssaluomme. Se on kutsu liittyä seuraan niille, jotka resonoivat sen kanssa. Kun opimme olemaan hyvin selkeä energia-astiamme ja arvojemme suhteen, kunnioitamme ja arvostamme todella itseämme ja omaa tilaamme. Ja tämä on lähtökohta olemiselle toisten kunnioittama ja arvostama.

Saavutamme nyt pisteen, jossa meidän ei ole enää mahdollista tehdä myönnytyksiä itsemme suhteen, tehdä itsestämme pientä ja käyttäytyä muiden odotusten mukaisesti. Jos teemme sitä, siitä tulee hyvin epämukavaa ja aivan liian tuskallista.

Laukaisijat vs. resonoimattomuus

On suuri ero sillä, laukaistaanko tunteemme ja yritämmekö vältellä jotain kokemusta ja sillä, jos joku asia ei yksinkertaisesti resonoi meille. Meillä on usein taipumusta olla haluamatta katsoa omaa varjopuoltamme. Nyt uusien valokoodien tullessa sisään, laukaisijoista tulee niin voimakkaita, ettei meillä on tilaisuutta enää katsoa poispäin ja olla piittaamatta pelkomalleista, jotka ovat vielä tallennettuna järjestelmäämme. Usein käytämme "se ei resonoi" -tekosyytä, kun emme halua osallistua johonkin, joka itse asiassa laukaisee tunteemme tai pelottaa meitä. Ja noiden asioiden ilmestyminen tietoisuuteemme jatkuu, kunnes tarkastelemme niitä. Jos olemme rehellinen itsellemme, niin tunnistamme, kun jokin oikeasti osuu osiimme, joista emme pidä. Suojautumismallimme on sulkeutua ja olla piittaamatta, juosta pois tai taistella sitä vastaan. Laukaisija tulee takaisin ja ilmestyy energiakenttäämme, kunnes olemme tarpeeksi rohkea hyväksymään ja prosessoimaan sen, käyttäen tunteita, joita tulee esiin. Hyväksyntä = antautuminen = irtipäästäminen = henkilökohtaisen taajuuden nostaminen.

Toisaalta resonoimattomuus on hyvin erilaista. Kun jokin ei resonoi, se ei yksinkertaisesti resonoi. Emme tunne sitä, ja se on energiakenttämme ja tietoisuutemme ulkopuolella – olemme unohtaneet sen seuraavana hetkenä.

Kanssaluominen ja raha

Kanssaluominen on mahdollista vain edellä mainittujen energia-astioiden ja kultalankojen kera. Näillä on tärkeitä risteyskohtia, kuin kiintotähtiä, jotka ilmaisevat oman aidon perustaajuutensa suunnan ja luonteen. Sielulaulun. Ihmiset tulevat yhteen kanssaluomaan taajuuksilla, jotka resonoivat toistensa kanssa – he luovat yhteisastian ja kultalangan, johon he sitoutuvat, kuin orkesteri. Noiden kiintotähtien välissä on kaikki tila yksilölliseen vapauteen ja siihen, että energioiden annetaan virrata, tanssia, kehittyä ja ilmentyä.

Monilla ihmisillä ylösnousemuspolulla on rahat vähissä. Se aiheuttaa valtavasti turhautumista ja epäreiluuden ja toivottomuuden tunnetta. "Miten minun pitäisi osallistua ja luoda, jos minulla ei ole käyttövaroja?" Tämä on normaali osa prosessia ja tukee meitä oppimaan, ettei yltäkylläisyydessä ole kyse rahasta, vaan rakkaudesta ja yhteisöstä, eikä raha ole selviytymistyökalu, vaan luomistyökalu. Kun annamme ja saamme rahaa kunnioitus-, rakkaus-, arvostus- ja yhtenäisyysenergiana ja toistemme ja tekemämme työn arvostamisenergiana, olemme täysin eri energiassa, kuin antaessamme ja saadessamme sitä puutteesta ja epäluottamuksesta, eli odotuksesta. Tietysti tässä kohtaa tarvitaan sitä, että arvostamme ja kunnioitamme itseämme ja ydinolemustamme ja luotamme, että meille annetaan aina se, mitä tarvitaan tässä nyt-hetkessä.

On osa prosessia päästää täysin irti vanhoista, rahaan liittyvistä uskomuksista, kyetäksemme luomaan rakkaudesta ja panostamaan tarkoituksellisiin asioihin, eikä asioihin jotka saavat olomme tuntumaan turvalliselta. Prosessi auttaa meitä luottamaan, että olemme aina ja kaikin tavoin turvassa eikä meillä tarvitse olla suurta pankkitiliä ja paljon omaisuutta tunteaksemme turvaa.

Kuten Osho on sanonut: "Tulemme ilman mitään ja lähdemme ilman mitään – miksi hössöttää kaikesta sillä välillä?"

Kyllä, tarvitsemme työkaluja tarkoituksella luomiseen, ja niitä annetaan aina, kun on tarkoitus. Mutta meidän ei tarvitse kerätä omaisuutta ja rahaa palvellaksemme ja osallistuaksemme. Takertuminen ei ole osa virtaa, se on ego-ohjelma. Virta on luonnollista liikettä, joka seuraa universaalia rytmiä. Voimme tarkkailla sitä, kun tarkkailemme omaa sydämenlyöntiämme tai hengitystämme. Takertuminen olisi sydämen pysäyttämistä lyöntikohtaan tai hengityksen pysäyttämistä kohtaan, jossa vaihdamme sisäänhengityksestä uloshengitykseen tai toisinpäin. Se ei tietenkään ole terveellistä, tasapainoista ja linjassa luonnon, universaalin sydämenlyönnin ja virran kanssa. Olemme jatkuvassa supistumisen ja vapautumisen, kaaoksen ja fokuksen, ja olemisen ja tekemisen virrassa. Siis eikö ole luonnollisin asia odottaa kärsivällisesti seuraavan luonnollisen impulssin tulemista?

Yhteisö ja yltäkylläisyys

Yltäkylläisyys alkaa sisältä. Yhteisö joka huolehtii toisistaan ja elää ykseydessä, joka perustuu täyteen luottamukseen, antaa meille yltäkylläisyyttä ja vapauden. Niin kauan kun on epäluottamusta, emme voi kokea ehdotonta rakkautta. Ja olemme kasvamassa siihen ajatukseen, mitä merkitsee elää ehdottomasti, tinkimättömästi. Yhteisö ja vapaus tulevat vastuun kera. Se merkitsee oman energiamme, omien ajatustemme, tunteidemme ja luomustemme/ilmentämistemme omistamista ja sitoutumista yhteiseen energia-astiaan ja arvoihin.

Sellainen joka on sitoutunut johonkin projektiin tai yhteisöön, pitää "oman pesän" puhtaana ja osallistuu ilman tarvetta ulkoiseen rahamotivointiin. Elämässä uudella maapallolla ei ole enää kyse selviytymisestä – siinä on kyse nauttimisesta. Viimeinen sisäinen kontrollointimekanismimme laukaistaan voimakkaasti, jotta se transformoidaan täysin. Se kuolee, kun sitä ei enää tarvita.

Siltojen rakentaminen – parantumisesta voimaantumiseen

Monet ihmiset kohtaavat suuria muutoksia työelämässään/elämäntehtävässään. Aivan yhtäkkiä vanhat tavat eivät enää toimi. Parannustyön aika on ohi. Sitä ei enää tueta eikä parannuspalvelujen antaminen toisille enää toimi, koska se merkitsee voiman ottamista pois ihmisiltä. Toisten tekeminen riippuvaiseksi tietystä menetelmästä, palvelusta tai opetuksesta on vanhanaikaista neljännen ulottuvuuden energiaa, jolla ei ole enää universaalia värähtelykenttää. Tämä aikajana on tuhottu. Voimme havaita nyt kaikkialla, miten "henkiset valtakunnat" hajoavat. Ainostaan se mikä tukee ihmisiä löytämään oman voimansa voidakseen palata eheyteen ja sisäiseen tasapainoon, saa tukea ja toimii vaivattomasti. Aivan kuten rahateemassa, meidän kaikkien täytyy katsoa rehellisesti peiliin ja kysyä itseltämme, annammeko ja vastaanotamme rakkauden, kunnioituksen, ykseyden, arvon ja arvostuksen paikasta vai tarpeesta, jota yritämme tyydyttää ulkopuoleltamme, koska emme pysty luomaan sitä sisältä.

Uusi työskentelytapa on siltojen rakentaminen. Tarkoitus ei ole luoda vain pientä 5D-kuplaa, joka on varattu eksklusiivisesti parille valaistuneelle sielulle, jotka katsovat alempiin ulottuvuuksiin ja tuntevat ylemmyyttä tosiin. Ei, vaan kaikki mitä teimme päästäksemme tähän kohtaan, valmisteli meitä rakentamaan näitä siltoja massojen seurattavaksi. Niiden ihmisten jotka ovat edelleen alemmissa taajuuksissa, täytyy päästä helposti näille silloille. Niiden täytyy toimia asioiden kanssa, jotka ihmiset tuntevat ja joihin he voivat samaistua, kuten fyysinen keho, aistit, taide, musiikki, tanssi jne. Niiden täytyy olla maanläheisiä ja helposti ymmärrettäviä. Niiden täytyy antaa selityksiä, joita rationaalinen mieli ymmärtää, jotta ihmiset ovat halukkaita kokeilemaan tätä siltaa. Ja tietysti ne ovat vielä houkuttelevampia, kun niihin sisältyy leikkisyyttä, hauskuutta ja seikkailua.

Kehopäivityksiä salamavauhtia

Kun koko kehomme muuttuu kyetäkseen käsittelemään, sisältämään ja ruumiillistamaan 5D-taajuudet, sen rakenne täytyy muuttaa täysin. Uudet valokoodit kirjoittavat DNA:mme uudelleen. Se tapahtuu itsestään. Muutumme hiilipohjaisesta rakenteesta kristallirakenteeseen. Tiedämme kaikki, että kun haluamme muuttaa rakenteita, meidän täytyy hajottaa vanha rakenne, ennen kuin uusi voi muodostua. Kun vanhat rakenteet menevät rikki, vanhaa ja vanhentunutta informaatiota tulee pintaan – eli ego-ohjelmia. Ne esitetään taas kerran todellisuudessamme, kuin vanha elokuva. Mitä enemmän hyväksymme ne, sitä nopeammin hävitämme ne. Tällä tavalla teemme tilaa uusille 5D-ohjelmille.

Kehostamme tulee kevyempi, vähemmän tiheä, kaikki aistimme ja rauhasemme muutetaan, tapamme ottaa sisään ja tuottaa energiaa muuttuu, tarvitsemme vähemmän ja vähemmän ruokaa, silmämme näkevät enemmän värejä ja korkeampia taajuuksia, korvamme kuulevat korkeampia taajuuksia, äänialueemme pystyy ilmaisemaan korkeampia taajuuksia, nenämme haistaa korkeampia taajuuksia ja pystymme tekemään paljon enemmän asioita uudella valokehollamme. Askel askeleelta käsittämättömistä asioista, kuten telepatia, teleportaatio ja kaksoispaikantuminen, tulee mahdollisia.

Kun lineaarinen aika-avaruusjatkumo sellaisena, kuin tunnemme sen kolmannessa ulottuvuudessa, häviää ja siirrymme rinnakkaisiin kvanttikokemuksiin, kaikki on mahdollista joka hetki. Meillä on äärettömät mahdollisuudet käytettävissä ja voimme ilmentää ne helposti oppimalla ja integroimalla uuden paradoksin: ilmaise aikomus ja unohda se sitten. Mitä enemmän lineaarinen mielemme transformoituu rinnakkaismieleksi, sitä helpommaksi unohtaminen ja näin ilmentäminen tulee. Ja taas kerran, tämä vaatii muuttamaan jäljellä olevat ego-ohjelmat, jotka laukaistaan ja jotka ilmestyvät nyt esiin solumuistista.

Siis lyhyesti sanottuna: opimme olemaan tekemättä enää myönnytyksiä itsemme ja ydinolemuksemme suhteen. Ja mitä enemmän teemme näin, sitä enemmän pelkopohjainen identiteettimme, joka perustui puutteeseen, epäluottamukseen ja pelkoon (menneisyydessä ja tulevaisuudessa), transformoituu uudeksi rakkauspohjaiseksi identiteetiksi, joka perustuu yltäkylläisyyteen, luottamukseen ja rakkauteen (nyt-hetkessä). Sitten kun olemme oppineet tämän muutoksen, elämme ehdotonta ja tinkimätöntä elämää luonnostaan. Mitään menetelmiä, harjoituksia ja meditointeja ei tarvita. Elämästä tulee meditointia, kun olet koko ajan läsnä nyt-hetkessä. Siitä tulee vaivatonta.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.