EI SIJAA SÄÄNNÖILLE

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Marraskuun 2020 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Mestari oli menossa luokkaan opettamaan yhtä lempiainettaan, joskin yhtä haastavimmista. Tänään hän puhuisi opiskelijoille teemasta: "Säännöt jotka eivät ole sinun – miten eletään vapaana mestarina hyvin säännellyssä yhteiskunnassa". Noin 40 opiskelijaa oli kerääntyneenä ulkoilmapaviljongille koulun kampuksella. Paviljongin ympärillä oli kaunis luonto – korkeita puita, värikkäitä lehvästöjä, vehreää nurmea ja runsaasti paikallisia villieläimiä. Linnut, oravat ja jänikset hyörivät kiireisenä etsien ruokaa, kiinnittämättä mitään huomioita mestariin ja paviljongille kerääntyneisiin ihmisiin.

Opiskelijat olivat epätavallisen hiljaa tänä aamuna, kun mestari astui sisään. Hän lähestyi puhujakoroketta ja antoi kädellään merkin, että oli aika sammuttaa kännykät. Kenenkään ei tarvinnut tehdä mitään – he tiesivät jo, että mestarilla oli nollatoleranssi puhelimen soimiselle luentojensa aikana. Säännön rikkojia pyydettiin nopeasti poistumaan ja hankkiutumaan eroon älypuhelimestaan Mysteerikoulun kirjoilla olemisen ajaksi. Jotkut kapinoivat tätä sääntöä vastaan, mutta useimmat eivät halunneet uhmata sitä, koska se ei ollut kovin tärkeää. Ei ole mitään järkeä haaskata tunnepanoksia johonkin niin suhteellisen merkityksettömään kuin kännykkä.

Päivän ensimmäinen sääntö toteutettiin ilman hälinää.

"Kuvitelkaa maailma, joka on täynnä täysivaltaisia olentoja", mestari aloitti. "Olisiko siinä tarvetta millekään säännöille?" Yksikään opiskelija ei vastannut, joko tietämättä, oliko se retorinen kysymys, tai peläten väärän vastauksen aiheuttamaa nöyryytystä.

Pitkän vastauksettoman tauon jälkeen mestari kysyi: "Mitä ovat hengen tärkeimmät ohjeet?" Muutama uusi oppilas nosti innokkaasti kätensä. Veteraanit pysyivät hiljaa. Mestari nyökkäsi Dennisille, jotta tämä vastaisi: "Rakkaus on ratkaisu planeetalle?" Se oli enemmänkin kysymys kuin vastaus. Mestari pyöritteli silmiään ja hörppäsi cappuccinoaan. Hän sivuutti Dennisin vastauksen ja jatkoi seuraavaan innokkaaseen oppilaaseen.

"Tulemme kaikki suuresta ykseydestä", Silvia vastasi asiantuntijasävyyn. "Olemme yhtä", hän lisäsi, kuin toistaen jotain "new age" -mantraa. Mestari pysähtyi hetkeksi, ikään kuin pohtimaan hänen vastaustaan.

"Silvia, miltä se kuulostaa sinusta? Haluatko tulla ykseydestä ja palata ykseyteen?" mestari kysyi.

"Kyllä, suuri mestari. Olen yhtä Feminiinijumalattaren, Pyhän Universumimme Alkuäidin, kanssa. Kohtaloni on palata hänen Lohduttavalle, Runsaalle Povelleen." Mestari saattoi tuntea tiettyjen sanojen ison alkukirjaimen hänen puhuessaan, ikään kuin nämä sanat jotka tulivat hänen suustaan, olisi Määrätty Pyhiksi. Hän oli ilmiselvästi uusi opiskelija, luultavasti tullut jostain "new age" -ryhmästä, kuten "Äärettömien Opinkappaleiden Jumalainen Sisarkunta".

Nuori miesopiskelija heitti huoneen takaosasta väliin: "Miten runsas hänen povensa oikein on?" Huone täyttyi useimpien oppilaiden hihityksestä ja naureskelusta. Silvialla itsellään oli puutetta tällä fyysisen runsauden alueella, joten ryhmältä ei mennyt ohi hänen toiveajattelunsa huvittavuus. Mestari oli piittaamatta tästä häiriötekijästä ja jatkoi.

Mark oli seuraavana yrittämässä vastausta mestarin kysymykseen. Mark oli ollut Mysteerikoulussa neljä kuukautta ja tullut kouluun lopetettuaan filosofian tohtoriopintonsa. "Mestari, hengen tärkein ohje on noudattaa hengen tärkeintä ohjetta." Mestari melkein sylkäisi cappuccinonsa suusta kuullessaan tuon vastauksen. Vain filosofian opiskelija voisi tehdä asioista vielä hämmentävämpiä, kuin ne jo olivat. Hän tiesi olla viemättä tuota keskustelua yhtään pidemmälle, sillä Mark veisi koko luokan pohjattomaan, esoteeriseen kaninkoloon.

Mestari kutsui Amya huoneen takaosassa. Tämä ei ollut nostanut kättään, mutta mestari tiesi, että Amy oli henkilö, jota hänen piti lähestyä tänä aamuna. Amy oli nuori ja luonnostaan viaton. Hänen yksi heikkoutensa oli itseluottamuksen puute, jota aiheutti kohtuuton pilkka perheeltä ja aviomieheltä. "Hmm, en usko, että on mitään hengen tärkeintä ohjetta, mutta voin olla väärässä", hän vastasi pienellä äänellä.

Mestari hymyili. "Tuntekaa sitä. Amy ajattelee, että hengellä ei ole mitään tärkeää ohjetta. Miltä se tuntuu?"

"Vapauttavaa."

"Kummallista."

"Kaoottista."

"Siistiä."

"Kahleetonta."

"Harhaoppista."

"Naurettavaa."

"Mitä itua sitten hengessä on, jos ei ole mitään tärkeintä ohjetta?" Mark-filosofi kysyi.

Mestari käytti Markin kysymystä luentonsa aloittamiseen. Intohimo täytti hänen äänensä ja loisti hänen silmistään. "Juuri niin", mestari sanoi. "Mitä itua on, jos hengellä ei ole tärkeintä ohjetta? Ihmisten tarvitsee uskoa, että Jumalalla on lait ja säännöt. He eivät ainoastaan tarvitse niitä, vaan he vaativat niitä. Tämän maailman kolmen pääuskonnon kirjoja ovat pyhä raamattu, koraani ja tanakh. Jokainen näistä kirjoista – vaikka niillä onkin jonkin verran historiallista arvoa – on täynnä Jumalan sääntöjä ja tarinoita siitä, mitä tapahtuu, kun sääntöjä ei noudateta. Nämä kirjat ovat perusta joillekin katalimmille teoille, joita ihmiset voisivat koskaan tehdä toisilleen – ja kaikki se taivaan lipun alla. Onko siinä edes mitään tolkkua? Kuitenkin ihmiset haluavat ehdottomasti näitä sääntökirjoja, jotka ovat oletettavasti korkeammasta lähteestä."

Mestari hörppäsi taas cappuccinoaan ja jatkoi: "Hengellä ei ole mitään sääntöjä. Sillä ei ole koskaan ollut, sille ei koskaan tule, eikä se tarvitse niitä. Useimmista ihmisistä tämä olisi hyvin huolestuttavaa, erityisesti silloin kun he ovat riippuvaisia rukoilemisesta ja hartausseremonioista. Heidän tarvitsee ajatella, että hengellä on jokin agenda, joka on täynnä sääntöjä. Ja te kuulette sanat, joita puhun, mutta yli puolella teistä on edelleen sisäinen halu uskoa, että hengellä on jonkinlainen tärkein ohje, jokin tarkoitus, odotuksilla vahvistettuna. Mutta kuulkaa sanani uudestaan: ei ole sääntöjä. Henki on vapaa ja siksi te olette vapaa – sitten kun olette valmis – koska te olette henki."

Mestari asteli huoneen etuosan poikki opiskelijoiden pohdiskellessa tätä radikaalia käsitystä, että hengellä ei ole agendaa, sääntöjä, ohjeita tai vaatimuksia. Mestari tiesi, että se oli kova juttu, erityisesti uusille opiskelijoille. Hän tunnusteli Silvian energiaa tunteakseen, missä tämä oli kaiken sen osalta. Osa Silviaa yritti tuntea tämän jumalaisen vapauden, mutta sen ohitti jatkuvasti sokerikuorrutettu makyo, jota hän sirotteli ajatuksiinsa. Mestari mietti, pääsisikö tämä ensimmäisestä vuodestaan läpi Mysteerikoulussa. Yksi vuosi näytti olevan eroamiskohta useimmille uusille oppilaille.

Mestari jatkoi. "Säännöt ovat ihmisen luomus. Mooses tunsi yhteisön energiaa, ei jumalan energiaa, kun hän loihti kymmenen käskyä. Ihmisen lait ja säännöt on suunniteltu auttamaan yksilöitä ja ryhmiä elämään yhteistyössä toistensa kanssa.

"Palataanpa perusasioihin. Mitä energia on? Energia on pelkästään kommunikointia. Piste. Sillä ei ole mitään voimaa tai valtaa. Se on vain kommunikointia, sielun laulua. Mitä tapahtuu, kun kaksi tai useampi sielu liittyy yhteen? He kommunikoivat! Heidän sielulaulunsa harmonisoituvat tai ainakin yrittävät harmonisoitua. Jokainen "omistaa" oman laulunsa, joka ei voi koskaan olla toisen sieluolennon laulua, eikä se voi vetää toisen sielulaulua omaan lauluunsa, mutta ne voivat harmonisoitua. Sielujen harmonisoituminen johtaa lopulta rakkaudentunteeseen, ja sen ovat ensimmäisinä kokeneet tämän planeetan ihmiset. Tuntekaa sitä!"

Mestari piti pitkän tauon. Hän huomasi, että monilla oppilailla oli silmät suljettuna ja leveä hymy kasvoillaan, kun he tunsivat energian harmonisoitumista ja rakkautta.

"No niin", mestari jatkoi. "Tuodaanpa tämä ihmistasolle. Planeetalla on noin 7 miljardia sieluolentoa. Siinä on paljon kommunikointia ja harmonisointia. Siitä tulee melko meluisaa, kuten te kaikki tiedätte. Kun ihmiset alkoivat kehittää puhuttuja kieliä, yhtenä ensimmäisistä asioista he loivat yhteisön ohjenuorat. "Älkää lyökö toista päähän kivellä." "Älkää varastako jonkun toisen sikaa." Kutsumme nyt näitä laeiksi. Lopulta nämä ohjenuorat laitettiin kirjalliseen muotoon, ja tämä synnytti poliitikot ja lakimiehet. Ja paholaisen.

"Sanoessani "paholainen" tarkoitan kontrollia. Säännöt synnyttävät lisää sääntöjä ja näin ollen lisää kontrollia. Kontrolli on energian syömistä. Se imee vapauden energiasta ja intohimon elämästä. Se minkä pitäisi olla niiden monien sieluolentojen kaunista harmonisoitumista, jotka elävät yhdessä yhteisössä, on nyt vain … haitta. Harmonisoinnista haittaan."

Mestari piti tauon ja antoi sen upota oppilaisiin. Hän saattoi tuntea valon syttyvän monissa heissä, kun he saivat omia ahaa-elämyksiään. Säännöt voivat olla tie terveeseen yhteiseloon toisten kanssa, mutta niitä voidaan käyttää myös vahingoittamaan toisia tuputtamalla tarpeetonta kontrollia.

Kahdenkymmenen minuutin hyvän keskustelun ja kysymysten jälkeen mestari toi kaiken yhteen näin:

"Elämme yhdessä täpötäydellä planeetalla, ja meillä noin 52.2 kertaa se määrä lakeja ja sääntöjä, kuin todellisuudessa tarvitaan. Hallitukset, yritykset, uskonnot ja lakimiehet ovat kovasti panostaneet näihin lakeihin, joten ne eivät häviä kovin nopeasti. Itse asiassa, lisää lakeja kirjoitetaan, kun väkimäärä kasvaa ja teknologia muuttaa jokapäiväistä elämäämme. Mitä siis voi tehdä? Ei ole mahdollista olla piittaamatta laeista, koska joutuu epäilemättä linnaan. Lakeja vastaan kapinointi on turhaa. Niitä on niin paljon, ja te ette ole sen vuoksi tällä planeetalla tänä aikana. Siis mitä tehdä?"

Mestari piti pitkän tauon. Amy rikkoi hiljaisuuden. Tällä kertaa hänen äänensä oli vakaa ja päättäväinen. Hän nousi seisomaan ja puhui hitaasti ja harkitusti. "Voisin elää ihmislakien meressä, mutta minulla ei tarvitse olla mitään lakeja sisälläni. Sääntöjen todellinen "haitta" tulee siitä, kun luon itselleni sääntöjä harmonian sijasta. Silloin kallisarvoisen sieluni laulusta tulee riitasointuista energiaa. Se vaikuttaa lopulta fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiini.

"Olen ottanut kuluneet 31 vuotta vastaan hyväksikäyttöä ja pilkkaa muilta ja tehnyt siitä sääntöjä ja lakeja sisälleni. Se on tehnyt minusta vangin, eivät hallituksen tai muiden ihmisten säännöt. Ei enää! Päästän irti jokaisesta säännöstä, jonka olen tehnyt itselleni. Olen vapaa olento riippumatta siitä, miten monta ihmisen tekemää sääntöä minua ympäröivässä maailmassa on."

Amy istahti hitaasti takaisin tuolilleen. Huone oli täysin hiljainen. Sanomatta sanaakaan mestari astui ulos, jolloin oppilaat eivät voineet nähdä häntä. Kyyneleitä virtasi hänen kasvoillaan. Tällaisina hetkinä hän tiesi, miksi oli päättänyt jäädä planeetalle – vaikka se olikin täynnä haittaa harmonian sijasta. Yksi uusi tähti syttyi juuri universumissa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.