MUISTOJA BLEDISTÄ – JA MESTARIEN TAIKA -TILAISUUDESTA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Marraskuun 2018 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

En voinut kuvitella idyllisempää paikkaa Mestarien taika -tilaisuudelle, kuin Bled-järvi Sloveniassa. Adamus oli ilmoittanut, että vapauttaisimme itsemme massatietoisuudesta, joten paikka oli tärkeä.

Slovenia, pieni maa jossa on vain kaksi miljoonaa asukasta, asettuu Italian, Unkarin, Kroatian ja Itävallan väliin. Bled on pääkaupungista, Ljubljanasta, noin tunnin ajomatkan päässä pohjoiseen. Se on täydellinen meidän tyyppisellemme tapahtumalle, koska sitä ympäröi luonto, kaupunki on pieni ja kuitenkin on runsaasti hotelleja ja ravintoloita, kaikki kävelyetäisyydellä. Se on myös ainutlaatuista, että Bledissä on suuri juhlahalli, johon mahtuu 500 ihmistä ja joka on varustettu suurella näyttämöllä, "tekniikkakopilla" ja ammattitason valaistus- ja äänentoistolaitteistolla. Linda ja minä olemme matkustaneet ympäri maailmaa ja harvoin nähneet tämän tyyppistä ihanteellista yhdistelmää.

Vaikka olemme olleet Bledissä kolme kertaa aiemmin, olemme aina käyttäneet hotellin kokoustiloja, koska ryhmäkoko on ollut rajoitettu alle sataan henkeen. Emme itse asiassa olleet koskaan olleet tuossa juhlahallissa, ennen kuin saapumisemme jälkeisenä päivänä. Sattumalta sali oli remontoitu vuotta aiemmin, ja melko ankea tila – kuulemamme mukaan – oli korvattu lämpimältä ja mukavalta tuntuvalla tilalla, jossa oli mahtavat pehmustetut istuimet ja uutuudentuntua kaikkialla.

Muutamana aiempana vuotena olimme pitäneet suurempia Euroopan tapahtumia Münchenissä ja Sibussa, Romaniassa, mutta tarvitsimme suuremman tilan, koska emme voineet aiemmin ottaa mukaan kaikkia shaumbroja, jotka olisivat halunneet osallistua. Bled oli täydellinen, koska se oli Euroopan risteyksessä, siellä oli 500 hengen paikka, kohtuulliset hinnat ja kaikkea ympäröi upean kaunis luonto. Ainoa ongelmamme oli, että melkein kaikki hotellit oli jo varattu täyteen, mutta shaumbrat olivat hyvin kekseliäitä ja löysivät b&b-, Airbnd-, täysihoitola- ja leirintäaluepaikkoja.

Linda ja minä tulimme Blediin muutama päivä aiemmin, kahden uskomattoman viikon jälkeen Toscanassa. Suunnittelimme mennä Ljubljanan Ikeaan hakemaan kalusteita näyttämölle (tuoleja, pöytiä, matto jne.), mutta havaitsimme, että se avattiin vasta vuoden 2019 puolivälissä! Ei se mitään. Sen sijaan ajoimme Ikeaan Itävaltaan. Oli täydellinen syksypäivä ajella Itävallan maaseudun läpi. Muutaman seuraavan päivän kuluessa tunsimme Bledin energian muuttuvan, kun shaumbroja saapui 40 maasta ympäri maailmaa. Se oli osallistujamaaennätys, joka ohitti vuoden 2007 Kvanttihyppy-tapahtuman, jossa oli edustettuna 36 maata. Hassua on, että pystyimme sanomaan, kuka oli shaumbra ja kuka ei, kun kävelimme Bledin katuja ja läheisiä kävelyteitä. Shaumbroilla on ulkomuoto, josta ei voi erehtyä. He näyttävät tiedostavammilta ja kevyemmiltä kuin muut ihmiset.

Järjestelypäivä on tavallisesti stressaava. On paljon laitteita, jotka täytyy johdottaa, laittaa kuntoon ja testata. Tänä vuonna meillä oli myös useita dokumenttielokuvia testattavana, plus näyttämövalaistus, musiikkilaitteet, rekisteröinti- ja ruoka-alueet jne. Tällä kertaa järjestelyt olivat lähes täydelliset ja aiheuttivat paljon, paljon vähemmän stressiä kuin tavallisesti. Linda ja minä pystyimme itse asiassa lähtemään hallilta klo 16, tavallisen klo 20–21 sijasta.

Olin pettynyt, kun säätiedotus ennusti sadetta koko viikonlopuksi. Se tekisi shaumbroille haastavammaksi päästä juhlahallille ja lisäksi vähentäisi Bledin alueen luonnon kauneutta. Kyllä, ikään kuin taikaiskusta, sää oli hyvä, poikkeuksena sade lauantai-iltana, jolloin se ei haitannut tilaisuuttamme päiväaikaan.

Pääsimme hallille noin klo 8 lauantaiaamuna, tilaisuuden alkaessa klo 10. Shaumbrat jonottivat jo rekisteröitymistä ja hyviä paikkoja, ja energia ja innostuneisuus oli ylenpalttista! Oli kaunista katsella, kun shaumbrat tapasivat jälleen toisia shaumbroja, joita he eivät olleet nähneet vuosiin. Halausten määrä oli odottamattoman suuri tuona aamuna, ja oli innokasta ryntäystä, kun ovet auditorioon avattiin klo 9.30.

Vihreässä huoneessamme (valmistautumishuone) Linda ja minä istuimme hiljaa ja hengittelimme. Olimme kumpikin onnellisen-hermostuneita, eli olimme innostuneita kahdesta seuraavasta päivästä, mutta myös hermostuneita, koska seisominen 500 uskomattoman mestarin edessä tekee sitä. Tasan klo 10 Yoham ja ystävät ottivat näyttämön haltuunsa avauslaululla, innostuneen yleisön raivokkaiden taputusten jälkeen. Wulfing von Rohr toivotti tervetulleeksi osallistujat ja puhui lyhyesti siitä, mikä tekee shaumbroista erilaisia kuin mikään muu henkinen ryhmä, jonka hän oli kohdannut vuosien saatossa.

Seuraavaksi Wulfing esitteli Lindan ja minut. En koskaan unohda tuota näyttämölle kävelemisen hetkeä. Yleisössä oli 500 ihmistä, ja kuitenkin kaikki tuntui hyvin lämpimältä ja intiimiltä. Se tuntui olemiselta paremminkin rakkaiden ystävien joukossa, kuin suuressa auditoriossa. Kaikki muuttui hidastetuksi. Silmäni etsivät yleisöä, ja näin kasvoja, jotka olen tuntenut vuosia, ihmisten kasvoja jotka olivat käyneet läpi hyvin monia haasteita elämässään, mutta kuitenkin he hymyilivät nyt ja näyttivät nuoremmilta, ja todellisten mestareiden kasvoja. Jatkan tuon kuvan pyörittämistä mielessäni uudestaan ja uudestaan, koska tila oli täynnä rakkautta, henkeä ja iloa, jollaista en ole koskaan nähnyt. Hurraus ja juhlinta tuntuivat kestävän ikuisesti, kunnes meidän täytyi lopulta elehtiä kaikkia ottamaan paikkansa, jotta ohjelma voisi alkaa.

Päivä meni ohi sumussa. Wulfing von Rohr piti erinomaisen puheen shaumbrojen matkasta vuosien saatossa sellaisen perspektiivistä katsottuna, joka tekee paljon työtä henkisten ryhmien kanssa ympäri Eurooppaa sekä on kustantajan agentti pitkälle listalle henkisiä kirjailijoita. Seuraavana tuli tiimi Jonathan Kray, Sandra Roggerman ja Jorge Andrade esittelemään traileria tulevasta elokuvastaan Rude Awakening (= karu herääminen). Elokuvassa on kyse henkisen heräämisen myrskyisästä puolesta sekä mestaruuden täyttymyksestä. Traileri oli näkemyksellinen, humoristinen, nopeatempoinen ja äärimmäisen hyvin tuotettu. Tämä oli tuon dokumentin trailerin maailmanensiesitys, ja Jonathan, Sandra ja Jorge astuivat sivuun valkokankaan edestä, kun yleisö katseli, eivätkä he tienneet, millaisen reaktion he saisivat. Heidän huolensa huuhdottiin pian pois, kun yleisö antoi seisaaltaan valtavat suosionosoitukset, jo ennen kuin esittelyfilmi loppui. (Rude Awakening julkaistaan aikataulun mukaan vuoden 2019 loppupuolella.)

Seuraavana ohjelmassa: rakastettu St. Germain. Olin vähän yllättynyt ja rauhaton, kun Adamus aloittikin puhumisen. Hän selitti, ettei hän voinut itselleen mitään, koska Adamus on me kaikki, St. Germainin puoli joka luotiin erityisesti työhön shaumbrojen kanssa heräämisestä mestaruuteen. Jonkin ajan kuluttua hän antoi näyttämön St. Germainille, joka johdatti meidät syvään ja koskettavaan DreamWalkiin Tienin temppeleihin Atlantiksella, keräämään aspektimme jotka ylläpitivät edelleen unelmaa Oivaltamisen ajasta. Yoham säesti DreamWalkia musiikilla, joka paransi energiaa ja kokemusta.

Lounaan jälkeen tuli kanavointi, josta olin eniten huolestunut ja hermostunut: Sam. En ollut koskaan kanavoinut Samia enkä ollut varma, mitä odottaa. Kuulostaisiko ja tuntisiko se Tobiakselta? Linda teki hengittelyt kanavointiin, mitä seurasi Yohamin musiikkia. Auditorio oli täysin hiljainen ja odottava, kun musiikki loppui. Sanon aina ihmisille, jotka haluavat kanavoida, että ensimmäiset sanat suusta ovat vaikeimmat, mutta tässä tapauksessa lempeä ja rakastava olemus pyyhkäisi ylitseni, kun Sam tuli sisään. Minun ei tarvinnut "löytää" häntä tai hänen ääntään. Hän oli aivan siinä. Olin vähän yllättynyt, ettei se ollut lainkaan kuin Tobias … ei energia eikä ääni. Samin energia oli silkkinen, kultainen, "pyöreä" ja selkeä. Tunsin enemmän myötätuntoa tulevan hänestä yleisölle, kuin olen tuntenut pitkään aikaan. Luulen, että näin on siksi, että hän kulkee meidän kengissämme, meidän aikakautenamme, ja siksi hänellä on syvä ymmärrys jokapäiväisestä elämästämme.

Yhdessä kohtaa ajattelin, että Sam tuntui "monotoniselta", eli hänen äänessään oli hyvin vähän ilmaisua tai vaihtelua, mutta sitten oivalsin, ettei hänen tarvinnut olla showmies, koska hyvin paljon enemmän tuli hänen energiastaan. Tunsin hänen päättävän viestinsä ja luulin, että vain puoli tuntia oli kulunut, mutta oivalsin myöhemmin, että hän puhui melkein tunnin. Kanavoinnin jälkeen pystyin tuskin toimimaan, ja Gerhard Frankhauserin täytyi saattaa minut hotelliin muutaman korttelin päähän, mikä oli tavallaan kuin sokea taluttamassa sokeaa, koska hänkin oli pökerryksissä musiikkisäestyksestä.

The Divine Joy -teatteri kruunasi ensimmäisen päivän alkuperäistuotannollaan "Ollako vai eikö olla – suhteessa." He saivat yleisön nauramaan ja pohtimaan, kun yhdeksän shaumbra-näyttelijää viihdytti kaikkia konferenssin uskomattoman ensimmäisen päivän jälkeen.

Seuraava päivä alkoi Birgit Junkerin, Saksan shaumbra-nettisivuston isännän, hyvin vastaanotetulla esityksellä. Hän puhui mukavuustasomme ulkopuolelle menemisestä – aihe joka tuntui jollain tavalla tutulta jokaiselle yleisössä. Hän antoi näkemyksellisiä esimerkkejä omasta elämästään, jotka vaihtelivat humoristisista melkein pelottaviin tarinoihin. Lopussa hän muistutti meille, että tätä varten tulimme – menemään massatietoisuuden rajojen ja mukavuuksien yli. Hän huomautti, ettemme yksinkertaisesti voi palata nyt takaisin, vaikka mikä olisi, joten voisimme yhtä hyvin sukeltaa uuteen.

Sitten oli aika katsoa toinen elokuva, jonka ensiesitys oli Bledin tapahtumassa. Nikki Williams on työstänyt melkein 10 vuotta elokuvaa Time of the Sixth Sun (= kuudennen auringon aika). Elokuva on lopultakin valmis ja julkaistaan muutaman kuukauden kuluttua. Rakas Tobiaksemme toimii kertojana elokuvassa yksityiskanavointiin perustuen, jonka hän antoi Nikkille vain viikkoa ennen lähtöään vuonna 2009. Elokuvan kuvamateriaali on upeaa, viesti on uskomattoman sopiva niille, jotka tulevat heräämiseen, ja shaumbrat tunsivat, miten heidän matkansa oli vangittu dokumenttiin, jonka katsovat varmasti sadattuhannet – kenties miljoonat – ihmiset ympäri maailmaa.

Kuthumi – rakas, suloinen Kuthumi – otti seuraavana näyttämön. Hän aloitti perinteisellä "namaste, NAAAAMASTEEEE" -tervehdyksellään, kun koko yleisö puhkesi äänekkääseen "namaste"-vastaukseensa. Muutaman avausvitsin ja humoristisen kommentin jälkeen, hän aloitti koskettavan tarinan yhdestä kohtaamisestaan korkeamman itsensä, Ah-Ki-Raan kanssa. Kauniin ja viisaan viestinsä lopussa hän alkoi laulaa: "Hah-hah-haa, Ah-Ki-Raa", ja pian koko yleisö liittyi mukaan Yohamin musiikin tahdissa. Se oli yksi noita "muistan tämän aina" -hetkiä.

Lounaan jälkeen Adamus tuli takaisin näyttämölle tapahtuman viimeistä kokemustamme varten. Oli aika mennä massatietoisuuden yli. Hän sanoi, että tämä tapahtuma oli virstanpylväs, tietoisuusmielessä verrattavissa kvanttihyppyyn (2007) ja Tobiaksen lähtöön (2009). Hän puhui siitä, mitä oikeasti olimme tekemässä tällä planeetalla tässä elämässä, ja muistutti meitä sallimaan ponnistelun tai kamppailun sijasta. Sitten Yohamin musiikin säestyksellä aloimme päästää irti massatietoisuudesta. Aika ja pakka vääristyivät. Auditorio tuntui pyörivän. Kanavoin Adamusta ja shaumbroja, mutta sain myös kuvia omasta elämästäni, menneestä ja tulevasta. Yhtenä hetkenä minusta tuntui, että olin raskaiden painojen peittämänä, ja seuraavana hetkenä minusta tuntui, että olin vapaa kaikesta. Oli vaikea sanoa, miten kauan tämä kesti, enkä muista edes sanoja, mutta jotain tapahtui tuossa huoneessa tuona päivänä. En uskalla edes yrittää kuvata sitä, koska se on liian kallisarvoista, jopa kolme viikkoa tapahtuman jälkeen. Muistan vain, että Adamus kehotti yleisöä "soinnuttamaan" tiensä pois massatietoisuudesta. Shaumbran sointuja oli kaikkialla – ilmassa, sydämessäni, menneisyydessä, tulevaisuudessa, 3D:ssä ja muissa maailmoissa samanaikaisesti. Koko kanavoijana ja tarkkailijana olemisen kokemus oli surrealistinen, ylimaallinen ja ylevä.

Adamuksen kiitettyä yleisöä – niitä jotka olivat siellä henkilökohtaisesti ja niitä jotka olivat läsnä energeettisesti – Yoham soitti iloista ja dynaamista musiikkia seuraavat puoli tuntia, ja yleisö tanssi näyttämöllä, käytävillä ja myös seisoen tuolillaan. Oli juhlan aika, ja aika tunnustaa (antaa tunnustusta), mitä olemme tehneet maan päällä tässä elämässä.

Kolme viikkoa myöhemmin leijun edelleen tuossa energiassa. Toivon, ettei se häviä ikinä, koska Mestarien taika -tilaisuus oli yksi mieleenpainuvimmista ja liikuttavimmista shaumbra-tapahtumista tähän mennessä. Kamppailin tämän artikkelin sanojen kanssa, koska ne eivät yksinkertaisesti tee oikeutta tapahtuman kauneudelle. Kehotan sinua vain tuntemaan sen energioita, mitä tapahtui Bledissä, Sloveniassa, lokakuun alussa 2018, 500 shaumbran kera 40 maasta. Se oli mestarien taikaa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.