ADAMUKSEN SILMIN

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Lokakuun 2017 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Linda ja minä olemme kotimatkalla tehtyämme huomionarvoisen viiden viikon pyörremyrskymatkan Eurooppaan. Itse asiassa kirjoitan tätä artikkelia 11 kilometrin korkeudessa lennollamme Münchenistä Denveriin. Tiedän, että editori Jean Tinder odottaa levottomana artikkeliani, koska lokakuun Shaumbra-lehti täytyy saada ulos ennen saman viikon shoudia.

Adamus ja shaumbra-yleisö eivät lakkaa koskaan hämmästyttämästä minua. Kun Crimson Circlen henkilökunta kysyi viimeaikaisista tapahtumista Euroopassa, vastaukseni oli: "Kaikkien aikojen parhaita!" He luultavasti osasivat odottaa tuota vastausta, koska niin sanon yleensä jokaisen tapahtuman jälkeen. Mutta ne todella paranevat joka kerta. Viime viikon Kynnys-jälleentapaamisessa Toscanassa Adamus muistutti taas kerran osallistujille, että kanavoinnit ovat heijastusta yleisöstä. Hän peilaa pelkästään meitä ja laittaa sanoiksi sen, minkä jokainen yleisössä alkaa jo oivaltaa. Hän laittaa ryhmän ydinolemuksen sanoiksi ja parantelee sitä teatterillaan, häiriötekijöillään ja merabheillaan. Oletan, että tilaisuuksista tulee jatkuvasti parempia, koska meistä tulee jatkuvasti mestarillisempia.

Kanavoijana tehtäväni on tulkita Adamuksen energialähetykset sanoiksi. Päinvastoin kuin monet ihmiset luulevat, Adamus ei anna minulle sanoja toistettavaksi kuin sätkynukke. Sen sijaan hän virrattaa energiaa ja käännän sen nopeasti sanoiksi. Käytän amerikanenglannin sanoja, koska se on ainoa kieli, jossa olen sujuva. Silloin tällöin joku kysyy, miksi Adamus ei puhu ranskaa, kieltä jonka hän valitsi elämäänsä St. Germainina. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että minä en puhu ranskaa. Adamukselta tulevaan virtaan sisältyy intonaatio, keholiikkeet, kasvojenilmeet, äänenkorkeus ja monia muita sanattoman kommunikoinnin kerroksia. Se on äänten, liikkeiden ja energian sinfoniaa toistamaan shaumbroille sen, mikä jo kukkii heidän sisällään.

Kanavoinnissa yhdistyy satoja elementtejä samaan aikaan. Adamuksen silmin (hänen tietoisuutensa kautta) voin tuntea yleisön jäsenet, erityisesti hänen puhuessaan henkilökohtaisesti jonkun shaumbran kanssa. En näe ainoastaan tuota ihmistä tuolla hetkellä, vaan myös joitain aspekteja ja entisiä elämiä. Se on kuin katselisi televisiota kymmenien kanavien ollessa päällä samaan aikaan tai katsoisi kaleidoskooppiin ja näkisi myriadeja kuvia. Ensin se oli hämmentävää, mutta nyt se on minusta kiehtova ja-tila.

Toisinaan tiedostan muita olentoja huoneessa. Joskus ne ovat osa Adamuksen taivastiimiä, vaihdelleen kourallisesta muutamaan sataan. Ne tulevat tarkkailemaan shaumbroja, auttamaan energioiden tasapainottamisessa ja katselemaan suurta ylösnoussutta mestaria työssään omistautuneiden ihmisten kanssa. Tunnen Kuthumin huoneessa melkein joka shoudissa ja monissa työpajoissa. Kenties tämä selittää huumorin, joka on hyvin tärkeä osa tilaisuuksiamme. Esimerkiksi eräs osallistuja kysyi hiljattain, miksi hänen koiransa tärisee ja vapisee joka kerta, kun se on autossa hänen kanssaan. Vastaus oli välittömästi: "Koska SINÄ ajat". Tuolla hetkellä tunsin enemmän Kuthumin tulevan läpi kuin Adamuksen. (Muuten, Adamus ehdotti myöhemmin, että ryhmä pidättäytyy esittämästä koiraan ja kuolleeseen isoäitiin liittyviä kysymyksiä.)

Joskus olennot eivät ole osa Adamuksen ryhmää. Ne ovat energiaa syöviä haamuja, ärsyttäviä "kiehkuroita" ja hämäriä muukalaisia, joita vetää puoleensa kokoontumistemme valo. Olen oppinut olemaan kiinnittämättä huomiota niihin, mutta aina silloin tällöin naureskelen hiljaa, kun katselen Adamuksen hätistelevän niitä pois kuin ärsyttäviä kärpäsiä. Toisinaan Metatron poikkeaa visiitille. Adamus käyttäytyy vähän eri tavalla, kun Metatron ilmestyy – lopettaa temput ja muuttuu vakavammaksi. Tämä tuo mieleeni sen, kun rehtori tuli luokkaan tekemään opettajatarkastusta. Yhtäkkiä opettajasta tuli "ammattimaisempi". Millään muulla olennolla ei ole aivan samaa vaikutusta Adamukseen.

Yksi kiehtovimpia asioita on tarkkailla, kun Linda antaa jollekin mikrofonin, Adamuksen kysymykseen vastaamiseksi. Muuten, tämä kysymys- ja vastausmuoto – kun Adamus esittää kysymykset ja shaumbrojen odotetaan vastaavan – on osa työpajojen ja shoudien ainutlaatuista sekoitusta. En tiedä kenenkään muun kanavoidun olennon tekevän tätä, erityisesti Adamuksen tavalla muuttaa vastaukset vielä suuremmiksi oivalluksiksi. Hetkellä jolloin joku tarttuu mikrofoniin, tunnen koko tilanteen tapahtuvan. Esimerkiksi, äskettäisessä Kynnys-jälleentapaamisessa Toscanassa Adamus kysyi yleisöltä: "Mikä on hyvyytenne?", tarkoittaen lahjoja ja intohimoja. Jo ennen kuin eräs nainen sanoi sanaakaan, tunsin vastauksen Adamuksen kautta: kyky kuunnella toisia. Nainen kierteli ja kaarteli noin minuutin ja antoi vähän makyo-vastauksen. Adamus jatkoi hänen painostamistaan kysymällä, millaista työtä hän teki. Hän osoittautui bisneskonsultiksi. Adamus toisti kysymyksen – nainen ei pystynyt artikuloimaan hyvyyttään. Lopulta Adamus pyysi luvan vastata siihen hänen puolestaan: kyky kuunnella toisia. Nainen syttyi kuin hehkulamppu ja sanoi: "Kyllä, kyllä, kyllä!", kuin Adamus olisi osunut naulankantaan. Oli kiehtovaa katsella koko asetelmaa ja sananvaihtoa, nähdä vastaus etukäteen ja katsella sen kehittyvän. Muuten, monet ihmiset kertovat, etteivät he edes muista, mitä sanoivat Adamukselle, koska energiat ovat niin voimakkaita. Heidän täytyy mennä lukemaan puhtaaksikirjoitus nähdäkseen, mitä he sanoivat.

Kun mies huoneen toisella puolella otti mikrofonin, tunsin välittömästi vastauksen Adamukselta, kuin se olisi kirjoitettuna suurin kirjaimin hänen otsaansa: kyky inspiroida muita. Mies hapuili yrittäessään etsiä mielessään vastausta. Hän sanoi muutaman asian, mutta Adamus jatkoi selkeämmän vastauksen painostamista. Adamus häiritsi miestä hetken saadakseen hänet pois päästään ja yhtäkkiä mies huudahti: "Inspiroin muita!" Bingo! Oli todella kiehtovaa katsella, miten Adamus saa ihmiset oivaltamaan omat vastauksensa. Olin kuin eturivin paikalla teatterissa.

Joskus kanavointi on niin tasaista ja helppoa, että tunnen pitkän session lopussa virkistyneeni. Tätä tapahtuu erityisesti, kun Adamus tekee häirintäänsä … kun hän kertoo tarinoita, pelleilee, kirjoittaa taululle ja tekee provosoivia toteamuksia. On kertoja, jolloin minun täytyy pidätellä, etten repeä nauruun yleisön ohella, koska osa siitä on hemmetin hauskaa! Adamus saa meidät nauramaan itsellemme, ja kun teemme sen, enemmän ja enemmän mestariamme sekä ja-tilaa livahtaa ihmiselämäämme.

On kertoja, jolloin energia huoneessa on niin tiheää ja sameaa, että olen luihin ja ytimiin saakka väsynyt jälkeenpäin. Tämä tapahtui hiljattain Yksinkertainen mestari -tapahtumassa Toscanassa. Adamus puhui ihmispsykologiasta ja kysyi yleisön omista kokemuksista ammattiterapeutteina tai terapeuttien asiakkaina. Yhtäkkiä huone tuntui hyvin lämpimältä ja minua alkoi huimata. Mietin, oliko kyse jostain, mitä söin aamiaiseksi. Pystyin tuskin hengittämään, käteni vapisivat ja pelkäsin menettäväni tajunnan. Etsin jopa avointa tilaa lattialta, jotten päätyisi jonkun osallistujan syliin. Sen sijaan, että tunsin Adamuksen sisälläni, hän tuntui hyvin kaukaiselta kaiulta. Aloin hikoilla ja pyysin tuuletinta. Näköni hämärtyi ja kaikki huoneessa muuttui ruskehtavaksi, ja sitten näin keltaruskean pilven leijailevan yleisön yläpuolella. Kuulin Adamuksen kehottavan minua jatkamaan ja olemaan kiinnittämättä huomiota siihen, mitä tapahtui, mutta olin todella paniikissa. Ihmisaspektini mietti, olinko saamassa sydänkohtauksen tai jonkinlaisen romahduksen. Jotenkin pääsin seuraavien 15 minuutin läpi, mutta minulla ei ollut aavistustakaan, mitä kanavoin tuona aikana.

Menin hotellihuoneeseeni tauolla ja huuhtelin runsaalla kylmällä vedellä kasvojani, istuin sitten alas ja hengittelin syvään. Käteni lakkasivat vapisemasta ja tunsin tyyneyden palaavan hitaasti. "Mistä helvetistä siinä oli kyse?" kysyin Adamukselta. "Valtava vapautuminen", hän vastasi. "Kun aloimme puhua psykologiasta, shaumbrat tunsivat henkilökohtaisia kokemuksiaan psyykkisistä ongelmistaan, mutta niiden vatvomisen, prosessoinnin, sijasta he päästivät niistä irti. Energiapilvi leijaili huoneessa jonkin aikaa. Et voi antaa tuollaisten pikkuasioiden vaivata itseäsi kanavoidessa." (Se sympatiasta.) Hän jatkoi selittämällä, että pakahduin tuosta äkillisestä ja valtavasta vapautuksesta, koska otin sen omakseni, enkä muistanut, ettei se ollut minun. Olin uupunut suurimman osan loppupäivästä, kunnes Linda vaati, että menimme pitkälle kävelylle myöhemmin iltapäivällä. Tunnin kävely Toscanan maaseudulla selvitti pääni ja sai minut takaisin tasapainoon.

On kiehtovaa tarkkailla Adamusta merabhin aikana. Meraghin hidas tahti antaa minulle tilaisuuden tuntea kokemuksen laajuutta. Hän virittyy musiikin nyansseihin ja käyttää niitä muodostamaan energiavirran, jolla kuljettaa kokemusta. Hän tietää tarkkaan, milloin liioitella jotain sanaa tai lausetta musiikista riippuen ja milloin olla sanomatta sanaakaan. Hän katselee huoneen energiaa kuin kotka, terävän tietoisena henkilökohtaisista kokemuksista. Hän tietää, milloin yleisö menee mieleensä tai milloin se sallii syvän tietoisuusmuutoksen. Merabhin aikana kanavoin noin 50%:sti, koska Adamus ottaa läsnäolollaan hallintaan huoneen, eikä välttämättä käytä kehoani tai sanoja välittämään viestiään tai luomaan turvallisen tilan. Olen tavallisesti hyvin hämmentynyt merabhin jälkeen – vaatii hetken karistaa tuo "epämääräisyys".

Linda kurkisti olkani yli, kun kirjoitin artikkeliani, ja sanoi: "Sinun pitäisi kirjoittaa kirja kokemuksistasi Tobiaksen ja Adamuksen kanavoinnissa." Täyttäisin luultavasti paljon sivuja noilla uskomattomilla, hauskoilla ja syvällisillä kanavointikokemuksilla, mutta heti kun nuo sanat tulivat ulos Lindan suusta, kuulin Adamuksen sanovan: " Sen jälkeen kun olet kirjoittanut minun "Koneiden aika" -kirjani! Löysin sinulle kirjoittamispaikan, aletaanpa nyt naputella." Aa, ei koskaan tylsää hetkeä ylösnousseen mestarin hengaillessa maisemissa!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.