MESTARIN ELÄMÄÄ – MEIDÄN OIVALTAMISTARINAMME

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Syyskuun 2018 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Naureskelen itsekseni, kun ajattelen, miten Mestarin elämää -pilvikurssisarja syntyi. Suunnittelimme filmaavamme DreamWalker -syntymärsiirtymän päivitystä Crimson Circlen studiolla. Tuotantotiimi oli tullut aikaisin järjestelemään näyttämöä, valaistusta, kameroita ja mikrofoneja. Kathleen Haws, DreamWalker -syntymämateriaalin asiantuntija ja opettaja, oli lentänyt Salt Lake Citystä osallistuakseen Adamuksen kysymys- ja vastaussessioon. Linda ja minä olimme Vihreässä huoneessa valmistautumassa nauhoitukseen. Hengittelen aina noin 15 minuuttia silmät suljettuna ennen jokaista tapahtumaa, mutta tällä kertaa Adamus tupsahti esiin ja ilmoitti odottamatta, ettemme filmaisi tuota syntymäpäivitystä. Sen sijaan aloittaisimme uuden sarjan nimeltään Mestarin elämää.

En pidä yllätyksistä. Olen Neitsyt. Pidän asioista kivoissa, siisteissä ja järjestyksessä olevissa paketissa. Voit kuvitella tyrmistykseni, kun Adamus pudotti tämän pommin minulle. Aloin laukoa kysymyksiä hänelle: "Mikä on aihe? Miten monta sessiota? Miltä näyttämön pitäisi näyttää? Pitäisikö meidän odottaa tämän filmaamista toiseen päivään?", mutta hän oli jo poissa. Hemmetti! Joskus nämä olennot ärsyttävät minua todella aivan helvetisti.

En pystynyt enää hengittelemään – en tässä mielentilassa. Nyt Lindakin oli jo studiossa. Hän näki kalpean ja kauhistuneen ilmeeni, kun tulin sisään. Kysyin häneltä, voisimmeko jutella hetken, ja pyysimme anteeksi henkilökunnalta ja menimme yksityiseen nurkkaan.

"Mitä tapahtuu?" Linda kysyi minulta. "Näytät siltä, kuin olisit nähnyt aaveen." "Enemmänkin kummituksen", vastasin. Kerroin hänelle Adamuksen määräyksestä. Linda oli niin huoleton asiasta, että saatoin vain olettaa, että Adamus oli noitunut hänet. "Totta kai, tehdään se", hän sanoi. Miten hän saattoi olla noin tyyni ja rauhallinen tässä kriisissä? Kävelimme takaisin studioon ja kerroimme tuotantoryhmälle suunnitelmien muutoksesta. Lindan tapaan he olivat huolettomia. Ainoa kysymys tuli Jean Tinderiltä: "Mihin aikaan lounas pitäisi tuoda?"

"Mikä näitä ihmisiä vaivaa?" ihmettelin itsekseni. "He käyttäytyvät, kuin tämä olisi jokapäiväinen tapahtuma!" Myöhemmin he muistuttivat minulle, että tämä on jokapäiväinen tapahtuma, kun työskennellään Adamuksen kanssa.

Mestarin elämää on osoittautunut syvälliseksi ja hyvin näkemykselliseksi sarjaksi. Ajattelen kaikkea materiaalia, jota on kanavoitu kuluneiden 19 vuoden aikana, ja oivallan, että Mestarin elämää -sarja on elävä dokumentti matkastamme oivaltamiseen. Planeetalla ei ole tänä päivänä muuta sen kaltaista materiaalia. Dokumentoimme oman tarinamme tällä vähemmän kuljetulla polulla ja jätämme tallenteen niille, jotka tulevat tätä tietä meidän jälkeemme. Minusta Mestarin elämää -sarjan alaotsikko pitäisi olla jotain tällaista: "Näin me sen teimme." Mestarin elämää ei ole täynnä sääntöjä ja määräyksiä, tee-tätä ja älä-tee-tätä, vaan näkemyksiä siitä, mitä me koimme polun varrella.

Syyskuun 14. päivä julkaisemme uuden osan tässä sarjassa: Mestarin elämää 8 – Nova vita. Tämä seuraa kahta monumentaalista Mestarin elämää -jaksoa, jotka ovat ratkaisevia matkallamme: Mestarin elämää 6 – Ei enää! ja Mestarin elämää 7 – Minä olen luominen. Minusta tuntuu, että olen vasta koskettanut minä-olen-luomisen pintaa henkilökohtaisessa elämässäni, mutta kuitenkin olen nähnyt, millainen vaikutus sillä on, kun sallin energian palvella itseäni. Mestarin elämää 8 – Nova vita -jaksossa on kyse uudesta elämästämme (nova vita). Siinä on kyse siitä kohdasta, kun toukka alkaa tulla esiin kotelosta, levittää siipensä ensimmäistä kertaa ja oivaltaa, että jotain SUURTA on tapahtunut tuossa kotelossa. Olemme tulossa esiin ihmistilan ja henkisen murrosiän kotelosta. Olemme pääsemässä uuteen elämäämme, nova vitaan.

Mestarin elämää -sarja ei ole kaikkia varten. En suosittelisi sitä kenellekään, joka on vasta tuossa heräämiseensä, koska hän ei yksinkertaisesti pystyisi integroimaan näitä käsityksiä, ainakaan tällä erää. Kenties 10 tai 20 vuoden päästä, mutta tällä hetkellä tuo syvällisyys menisi hänen ymmärryksensä yli. En myöskään suosittelisi sitä kenellekään, joka käy läpi sielun pimeää yötä. Niin paljon kuin haluaisinkin antaa hänelle toivoa, tunnen, että hän käyttäisi sitä häiriötekijänä kiertääkseen tuon voi-niin-tärkeän-kuitenkin-traumaattisen pimeän yön kokemisen. Tämä kokemus on kuin laskeutumista tuohon koteloon – jotain mikä luo näyttämön kaikelle, mitä tapahtuu sen jälkeen. Olen alkanut ymmärtää pimeän yön merkityksen, ja vaikken haluaisin koskaan toistaa sitä, käsitän, mitä minulta olisi mennyt ohi, jos olisin yrittänyt mennä suoraan toukasta perhoseksi ilman transformoivaa kokemusta kotelossa.

En suosittelisi Mestarin elämää -sarjaa ns. Sedonan porukalle. Heidän henkinen kiinnostuksensa keskittyy avaruusolentoihin, Lemuriaan, entisiin elämiin, selvänäköisiin tulkintoihin, kristalleihin ja egyptiläisiin parannussauvoihin. Ei millään pahalla, mutta olen kävellyt muutaman korttelin Sedona-bulevardilla (vertauskuvallisesti sanottuna), New age -kadulla ja Avaruusolentotiellä, eikä se ole todellakaan se tie, jota shaumbrat kulkevat. Meidän tietämme ei löydy kartoista, eikä sillä ole myöskään katuviittaa. Ei ole kauppoja tai kiertomatkoja, ja on harvinaista kohdata toista ihmistä tällä reitillä. Itsesi kuitenkin kohtaat, eikä se ole aina kaunista.

Suosittelisin Mestarin elämää -sarjan sellaiselle, joka on käynyt läpi pimeän yön ja selviytynyt siitä. Hän on hukkunut Kakkajärveen ja oppinut ns. hengittämään veden alla. Hän alkaa tulla esiin kotelosta ja sisäinen ääni kysyy: "Mitä seuraavaksi?" Tästä Mestarin elämää -sarjassa on kyse: mitä tulee seuraavaksi? Seuraavaksi on se, mitä olemme luoneet Mestarin elämää -sarjassa, sisältäen:

Mestarin elämää 1 – Kirkastuminen

Mestarin elämää 2 – Minä olen tässä

Mestarin elämää 3 – Ruumiillistuminen

Mestarin elämää 4 – Aistillisuus

Mestarin elämää 5 – Ahmyo

Mestarin elämää 6 – Ei enää!

Mestarin elämää 7 – Minä olen luominen

Kun lukee yllä mainittuja otsikkoja, se on kuin katselisi perhosen kokemusta sen ilmestyessä esiin kotelosta – ensin eeppinen transformoituminen muodosta toiseen, sitten oivallus "minä olen tässä", sitten uuden kehon tunteminen ja sitten uudenlainen aistillisuus, mitä seuraa helppous ja vaivattomuus. Kun toukka (vanha itse) yrittää palata takaisin, täytyy sanoa "ei enää!" Ja siitä menemme todelliseen luomiseen, yrittämättä pelkästään selviytyä. Ja seuraavaksi olemme uudessa elämässämme (nova vita). Koskaan ennen minulle ei ole valjennut, että Mestarin elämää -sarjan järjestys kuvaa perhosen ilmestymistä esiin kotelosta.

Muuten, suosituin Mestarin elämää -jakso on Minä olen luominen (nro 7). Nimi on houkutteleva, ja olen varma, että jotkut shaumbrat päättivät hypätä Minä olen luomiseen, jotta he voisivat alkaa luoda yltäkylläisyyden kaltaisia asioita. Minusta kuitenkin tuntuu, että voidakseen ymmärtää todellista luomista on tärkeää saada hyvä ymmärrys kaikista muista Mestarin elämää -jaksoista, jotka johtavat siihen. Muiden jaksojen katsomista ensin ei vaadita, mutta niissä luotu perusta lisää valtavasti Minä olen luomisen arvoa.

Eräs henkilökunnan jäsen kysyi, miten monta Mestarin elämää -jaksoa suunnittelemme tehdä. Minulla ei ole aavistustakaan, paitsi että Adamus on antanut vinkkejä minulle kahdesta seuraavasta. Sen tiedän, että tämä sarja on elävä dokumentti matkastamme sielun pimeästä yöstä oivaltamiseen. Emme ole vielä oivaltaneet sitä vaikutusta, joka sillä on esiintuleviin ihmisiin seuraavina vuosikymmeninä. He näkevät, miten ensimmäinen ihmisryhmä teki sen, ja se antaa heille vakuutuksen, että hekin voivat tehdä sen. Minusta tuntuu, että se on merkittävin kirjasto, jonka olemme luoneet kuluneiden 19 vuoden aikana. Se on uutta pyhää materiaalia niille, jotka pääsevät pimeän yön läpi. Se on tarina siitä, miten me teimme sen.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.