SIINÄ ON TOLKKUA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Huhtikuun 2017 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun työskentelin Tobiaksen kanssa monta vuotta sitten, muistan ajatelleeni erästä kanavointia lopettaessani: "No, Tobias on sanonut kaiken, mitä voi koskaan sanoa. Ei ole enää mitään sanottavaa … Kanavointiurani taitaa loppua pian." Yllätyksekseni ja ilokseni Tobias vasta lämmitteli. Hän puhui vielä yhdeksän vuotta ennen inkarnoitumistaan takaisin maan päälle.

Sitten tuli Adamus Saint Germain. Hän on ollut kanssamme "matkan jokaisella askeleella" viimeiset seitsemän ja puoli vuotta. Jos viime lauantain Keahak-sessio indikoi mitään, häneltä ei lopu esitelmämateriaali näillä näkymin. Hän puhui puolitoista tuntia putkeen, ilman taukoa ja lähes keskeytyksettä. Hän unohtaa joskus, että ihmisillä on, no, ihmistarpeet, kuten veden juonti, vessassa käyminen tai hengen vetäminen.

Transhumaani-sarjan alusta saakka viime elokuussa, Adamus on vienyt meidät uusille tasoille mestaruuteemme ja valaistumiseemme. Hän keskittyy nyt aisteihin ja siinä on paljon tolkkua. Kaiken viimeaikaisen aistipuheen myötä olen melkein unohtanut, että hän itse asiassa alkoi puhua tästä aiheesta huhtikuussa 2010. Silloin kuvasimme Ulottuvuuksienvälinen eläminen -kurssin eräässä hotellissa Goldenissa, Coloradossa, kauan ennen kuin saimme hämmästyttävän Crimson Circle -studiomme.

Ulottuvuuksienvälinen eläminen oli Adamuksen ensimmäinen seikkailu aisteihin. Hän puhui pääasiassa viidestä ihmisaistista ja mielestä sekä näytti joidenkin enkeliaistien rinnakkaispolut.

Nyt kun olemme Transhumaani-sarjassa, Adamus on keskittynyt voimakkaasti aistillisuuteen ja muihin aisteihin. Vuoden lopulla hän sanoi, että hänelle yksi haastavimmista asioista on näyttää meille, miten mennään mielen tuolle puolen. Mieli on juuri se asia, joka pitää meidät eläintarhassa – samalla kun Itse haluaa mennä sen ulkopuolelle, mieli ei yksinkertaisesti voi ymmärtää "ulkopuolta". Vaikka se yrittää, se vain teeskentelee "ulkopuolen", aivan kuten se on teeskennellyt karkeilla tunteillaan (emootiot) todellisia aistillisia tunteita. Mielen "ulkopuolella" on vain uusi osa-alue vanhassa eläintarhassa.

Mestarin elämää 4:ssä (tulee 22.4.) Adamus toteaa, että käytämme itse asiassa vain yhtä aistia, ei viittä. Hän sanoo, että ne mitä kutsumme ihmisaisteiksi – näkö, kuulo, maku, haju ja tunto – ovat pelkästään mekanismeja, jotka vahvistavat sitä yhtä aisti, joka muodostaa ihmiskokemuksen – fokus. Kaikki ihmiselämässä tulee fokusoitumisen tuloksena. Enkeliolentoina hyppäsimme syvälle fokusaistiin pelkästään kokeaksemme sen. Fokus kulutti meidät pian – se synnytti yhden fokuksen, joka ilmentyi ajassa, paikassa, gravitaatiossa, fyysisessä, henkisessä ja kaikissa muissa ihmismekanismeissa, jotka tukevat fokusta. Fokusaisti on ollut kuin valtava tyhjiökammio, joka tukkii muut aistit. Muuten, Adamus on todennut, että on yli 200.000 muuta enkeliaistia, joten meille keskittyminen fokukseen on kuin hurjaa vuoristorataa – teemme sitä jännityksen vuoksi. Miten voisimme olla fokusaistissa, jos muut 200.000 aistia olisivat käytössä?

Voimme antaa itsellemme Fokus-ansiomerkin, tavallaan kuin partiolaisten ansiomerkin, lisättäväksi sielumme olkanauhaan. Kavensimme itsemme yhteen aistiin, mutta nyt on aika siirtyä eteenpäin. On aika avata muut aistit ja nauttia hemmetisti elämän monilukuisuudesta, yksittäisyyden sijasta.

Tulisiko tästä mahtava tieteiselokuva? Ryhmä hulluja seikkailijoita lähtee matkaan paratiisisaareltaan suuressa valtameressä ja rantautuu kaukaisen paikan rannalle, jossa ei ole ääntä, valoa ja hajua. He supistuvat yhteen todellisuushavaintoon tuntoaistin avulla. He unohtavat kaikki muut aistit, koska tuntoaisti kuluttaa heitä, mutta koko ajan heillä on syvä sisäinen tietämys, että on jotain muuta … he eivät vain muista, mitä se on, joten he yrittävät löytää sen tuntoaistin avulla. Se olisi todella koskettava elokuva.

Itse asiassa Adamus loi oman versionsa tästä tarinassa Sininen maa äskettäisessä kirjassaan Mestarin muistelmia. Tarinassa ihmiset elävät monivärisessä todellisuudessa, mutta pitävät sinistä pyhimpänä värinä. He maalaavat talonsa ja kirkkonsa siniseksi, värjäävät hiuksensa siniseksi ja ajavat sinisiä autoja sinisillä kaduilla. Myös stop-valot ovat sinisiä. Tämä halunsa tyydyttäminen johtaa lopulta siihen, että he näkevät vain sinisiä asioita, vaikka kaikki muut värit ovat olemassa. Pientä ihmisryhmää vainoaa sisäinen tietämys, että on muutakin kuin sininen, mutta he käyttävät sinistä terapiaa ja sinisiä rituaaleja yrittäessään löytää sen. Sitten pieni ryhmä tuossa pienessä ryhmässä kyllästyy niin täysin pelkkään siniseen todellisuuteen, että se alkaa lopulta kapinoida sinistä vastaan, vaikka se merkitsisi kuolemaa. Tämä vapauttaa heidät pelkästä sinisestä tietoisuudesta ja sallii heidän nähdä taas kaikki muutkin värit. Muut ihmiset Sinisessä maassa pitävät heitä hulluina ja yrittävät jopa pakottaa kapinalliset ottamaan sinisiä pillereitä saadakseen heidät takaisin ruotuun.

Hmm. Tämä kaikki kuulostaa kummallisen tutulta. Kenties emme ole oikeasti hulluja … meillä on vain shaumbra-masennus (suom. huom. sana jota tässä käytetään masennuksesta, merkitsee myös "sinistä"). Tiedämme, että on aika siirtyä eteenpäin, muttemme tiedä miten. Liity Adamukseen. Astu aistillisuuteen. Astu vapauteen.

Kuvasimme muutama viikko sitten Mestarin elämää 4 – aistillisuus -kurssin, kun Yoham oli kaupungissa, mikä merkitsi kolmea hyvin intensiivistä ja laajentavaa päivää studiossa. Se julkaistaan pilvikurssina Maapäivänä 22.4. Adamus puhuu fokusaistista ja tuo muutaman muun aistin leikittäväksemme – kauneus, yhtenäisyys, rakkaus ja mielikuvitus. Hän aloittaa joillain perusaisteilla, jotka on suhteellisen helppoa omaksua ennen menemistä myriadeihin muihin aisteihin.

Keahakissa Adamus sanoi, että kun avaudumme noin 11 muulle aistille, alamme tiedostaa mestaruutemme ja aidosti arvostaa sitä. Hän huomautti, etteivät aistit anna meille valaistumistamme, mutta käyttäessämme noin tusinaa aistia, oivalluskykymme on niin kovasti laajentunut, että hyväksymme ja elämme lopultakin mestaruutemme. Omilla sanoillani, mestaruudessa ei ole kyse ihmistilan kukistamisesta, vaan nousemisesta yhden fokusaistin yli. Olemme fokuksen mestareita, ja nyt on aika siirtyä eteenpäin.

Adamus muistutti minua olemaan alkamasta nimittää kaikkea aistiksi. Minulla on ollut taipumusta kiinnittää tämä nimilappu asioihin, jotka ovat vain sinisiä ajatuksia ja tunteita tai pelkästään niiden aistien alaryhmiä, joista hän on puhunut. Mietin, onko design aisti (ei Adamuksen mukaan) ja onko musiikki aisti (ei taaskaan) tai onko seksi aisti (ei). Hän huomautti, että shaumbroilla on taipumusta alkaa laittaa aistinimike kaikelle, ja lisäsi, että suurin osa siitä on makyo-hölynpölyä. Haa! Pidän siitä. Makyo on ei-aisti (suom. huom. sama sana merkitsee "hölynpöly" ja "ei-aisti"). Adamus esittelee huolellisesti aisteja, jotka on helpoin integroida, ja etenee siitä joihinkin erikoisempiin aisteihin. Hän sanoo, että meidän täytyy leikkiä perusteilla, ennen kuin pääsemme monimutkaisempiin ja vähemmän sinisiin aisteihin.

Olen ollut äärimmäisen innoissani muista aisteista viime aikoina. Se on tie ulos, tuolle puolen. Kyse ei ollut meditoimisesta tai olemisesta vegaani tai pyhien muinaiskirjoitusten tutkimisesta. Koko tämän ajan kyse oli vain aistillisuudesta. Minusta kaikki tämä on hyvin kiehtovaa, koska en ole koskaan kuullut tällaisesta lähestymistavasta oltuani reilut 20 vuotta henkisen materiaalin ja henkisten opettajien parissa. Mikään ei pääse lähellekään, mikään ei anna tietä ulos niin kuin se, mihin Adamus on nyt pääsemässä kanssamme. Se mitä teemme, on uraauurtavaa, toimintamallia muuttavaa ja voi-niin-aistillista. Jos kukaan teistä miettii, jääkö planeetalle vai lähtee, niin pitäkää hatustanne kiinni. Menemme fokusoitumisen rajoituksista mestarin aistillisuuteen. Elämä ei ole koskaan enää entisensä … luojan kiitos.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.