ERÄMAAOIVALLUKSIA II

Kirjoittanut Gerhard Fankhauser (www.crimsoncircle.com)
Huhtikuun 2021 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Siitä on jokseenkin vuosi, kun olin täällä erämaassa ja kirjoitin artikkelin erämaaoivalluksista. En suunnitellut olla täällä, mutta niin vain tapahtui, että se talo jossa olimme viime vuonna, tuli taas saataville ja otin sen retriittiaikaa varten. Päätin irrottautua täysin kaikesta – media, internet ja sosiaalinen media – voidakseni olla täysin täällä/tässä ja avautua vastaanottamaan erämaan valtavuuden ja hiljaisuuden, sallia sen virrata sieluni avoimeen astiaan.

Ensimmäisen kuukauden olin täysin yksin. Oli aikaa olla vain itseni kanssa ilman mitään häiriötekijöitä, herätä varhain ja mennä nukkumaan varhain, tehdä päivittäinen aamuharjoitukseni, käydä kävelyllä, istua takkatulen ääressä, soittaa ja nauhoittaa musiikkia, visioida ja uneksia. Tämä on syvin kaipaukseni – hiljaisuus joka tulee puhtaasta olemisesta – ja erämaa hengittää juuri sitä.

Jokaisella paikalla on tietty rytmi, ja haluamme sitä tai emme, niin resonoimme tuon rytmin kanssa. Periodinen rytmi on voimakas asia, koska se jatkuu ja jatkuu, kuten Maan ja planeettojen pyöriminen ympäri aurinkoa. Se on aina läsnä, ja siihen täytyy virittyä harmonisella tavalla elääkseen tasapainossa.

Modernin elämän rytmi on hyvin nopea ja työntää aina toimintaa ja aktiivisuutta kohti. "Ei-minkään tekeminen" ei ole oikein vireessä tuon nopean rytmin kanssa – se tuntuu sopimattomalta, kenties myös epämukavalta. Tässä pienessä erämaakylässä joka on keskellä ei-mitään ja jossa on muutama talo, kourallinen asukkaita ja muutama eläin, on hyvin hidas rytmi. Se sallii helposti minun vajota hiljaisuuteen, ajattomaan läsnäoloon ja puhtaaseen olemiseen.

Ajattelin kuvaa karusellista, jossa kauniisti koristellut hevoset kiertävät ympäri aina uudestaan ja lapset nauttivat kyydistä. Siinä on liikettä äärilaidoilla, mutta keskellä ollaan hiljaa liikkumatta. Kokemuksen vauhti ja intensiivisyys riippuu siitä, miten kaukana keskuksesta olemme. Sama pätee periodiseen liikkeeseen: mitä kauemmas menee, sitä hurjemmaksi ja haastavammaksi kyyti tulee, ja mitä lähempänä keskusta on, sitä suurempaa ja syvempää hiljaisuus on.

Tunsin tämän hyvin voimakkaana kuluneena vuotena ja koko koronavirusaikana. Mitä enemmän menee ulos ja osallistuu tai puolustaa mielipidettä, sitä haastavammaksi tulee, koska on helppoa tulla imetyksi kaikkeen myllerrykseen.

Jokaisella paikalla ja aikajaksolla on rytminsä, äänensä tai laulunsa, ja sillä on aina vaikutus meihin. Tällä hetkellä maailmalla on hyvin vääristynyt laulu, haastava laulu joka tuo mukanaan paljon epäsopua, muutostarvetta. Viimeiset kaksi kuukautta olen sallinut tuon liikkeen takaisin keskukseen, olemalla tekemättä mitään, penkkeilemällä, istumalla takkatulen ääressä, uneksimalla, soittamalla ja luomalla olemisen puhtaasta ilosta. Koin æternan tämän hullun aikajakson keskellä.

Tunnen "ihmiskunnan kyyneleet" joskus, surua siitä, mitä tapahtuu luonnolle ja villieläimille ja vihaa epäpätevästä johdosta ja korruptiosta, mutta päätän olla sekaantumatta, pysyä lähellä keskusta ja tarkkailla karusellia. Se ei ole aina helppoa, koska tänä aikana jolloin on hyvin monia rajoituksia, sääntöjä ja rajoja, edes lapset eivät nauti karusellista. Niinpä tällä erää nautin erämaan hitaudesta. Asiat nopeutuvat tarpeeksi pian.

Tiedän, että kaikki jotka haluavat hiljaisuutta, eivät voi muuttaa pieneen kylään erämaassa tai tehdä jotain samanlaista, mutta on paljon tapoja yhdistyä keskukseemme ja luoda turvallinen tila sisälle. Kyse on päätöksestä olla hyppäämättä karuselliin. Yhtenä päivänä istuessani takan ääressä vain hengittämässä, oivalsin, että hengitykseni rytmi määrittää, millaisia ajatuksia tulee mieleeni. Levollinen ja vakaa hengitys tuo paljon harmonisempia ajatuksia, kuin epätasainen ja tiedostamaton hengitys. Vakaan hengityksen myötä voin olla turvallisessa tilassa ja mieleni voi rentoutua.

Pystyn pääsemään mestaritietoisuuteeni vain mieleni ollessa hiljaa. Niin kauan kun edelleen ajattelen, pohdin ja myös visoin, mielessä on liikaa melua ja kiirettä. Mutta kun tämä jatkuva jaaritus loppuu, voin lopultakin mennä olemisen ja läsnäolon suurempaan tilaan – mielen ulkopuoliseen tilaan. Tämä on rauha, jota kaipaan – hiljaisuus ja läsnäolo, sen mukana tuleva viisauden sisäinen dialogi, mestarin ääni ja tietäminen.

Tunnen kiitollisuutta tästä aikajaksosta, tästä tietoisuuden nollaamisesta ja tästä Oivaltamisprosessista.

Erämaaterveisin,

Mestari G

*******

Gerhard Fankhauser tai Mestari G, kuten Adamus häntä kutsuu, on mestarimuusikko Itävallasta ja musiikkiryhmä Yohamin perustaja. Hän on taitava kitaristi, laulunkirjoittaja, yliäänilaulaja ja inspiroiva opettaja, jolle musiikin ajattomat mysteerit ovat syvä intohimo. Hän on työskennellyt Crimson Circlen kanssa vuodesta 2007 ja edesauttaa musiikilla turvallista tilaa monien live-tapahtumien aikana. Hän on tehnyt useita nauhoituksia "uuden energian musiikkia", luonut monia merabheja Adamuksen kanssa, ja hänen musiikistaan on tullut oleellinen osa shaumbra-matkaa. Ota yhteyttä Gerhardiin sähköpostilla tai käy hänen nettisivuillaan oryom-music.com.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.