ARVOKAS

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

30.9.2019

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Niin pitkällä kuin monet meistä ovatkin tässä ruumiillistuneessa valaistumisprosessissa, huomaamme, että meissä on edelleen osia, aspekteja, jotka eivät tunne olevansa arvokkaita. Mentaalinen osa yrittää jatkuvasti saada asioita tapahtumaan puskemalla ja voimaa käyttämällä. Osa joka yrittää jatkuvasti todistaa tai ansaita arvokkuuden.

Ihmisten luomassa planeetan hierarkkisessa arvojärjestelmässä arvokkaasta arvottomaan, mielen on luonnollista tehdä niin. Se olettaa, että sitä arvioidaan järjestelmällä, joka on vääristynyt. Ja tämän vuoksi se mikä muodostaa arvokkaan ja arvottoman, elää paljon.

Kun siirrymme tuosta mentaalipohjaisesta perspektiivistä sydän- ja sielupohjaiseen, ymmärrämme, ettei ole arvokasta tai arvotonta. On vain sielu, jolla on ihmiskokemus. Ja vedämme puoleemme asioita värähtelyharmonian tai -epäharmonian tilasta. Mutta tämä on vaikeaa ihmispersoonalle, koska sen identiteetti lepää ensisijaisesti oman arvon todistamisessa. Panoksena on ylpeydentunne.

Hiljattain joku yritti vakuuttaa minulle olevansa kehittyneempi kuin minä, koska hän tunsi kuuluvansa henkisten tähtisiementen ryhmään. Hän osoitti, missä kohtaa minun täytyi tehdä työtä, ja antoi minulle pyytämättä henkisen neuvon, jonka hän uskoi auttavan minua tulemaan yhtä onnelliseksi, kehittyneeksi ja menestyneeksi kuin hän.

Tämä oli hänen tapansa yrittää todistaa arvokkuuttaan ja passiivis-aggressiivinen tapa ilmaista omaa mielipahaansa. Hänessä on osa, joka ei ole vielä rento hänen vihansa kanssa. Tai sen hylkäämistunteen kanssa, joka aiheuttaa tuota vihaa. Niinpä on helpompaa projisoida se ulospäin.

Mieli käyttää erilaisia taktiikoita saadakseen sen, mitä se luulee haluavansa ja tarvitsevansa. Se yrittää vietellä meidät imartelulla, lupauksilla, vanhoilla kuvilla "yhteisestä ajastamme" ja yrityksellä vakuuttaa meille, että se on paljon viisaampi kuin me. Että tarvitsemme sitä, tuota kaikkitietävää mieltä, koska olemme jotenkin viallinen. Se yrittää myös vedota syyllisyydentunteeseemme. Ja ellemme aseta selkeitä rajoja, se on herpaantumaton tavoitellessaan kontrollia.

Minun on täytynyt laittaa selkeät rajat joillekin ihmisille elämässäni, ja kuitenkin huomaan edelleen itseni vedettävän mukaan aika ajoin. On tärkeää tunnistaa, mitä todellisuudessa tapahtuu. Muuten mieli voi helposti vieteltävissä.

Opettelemme luottamaan vaistoihimme. Olemme melko taitavia siinä. Jos joku, vaikka oma mielemme, kertoo meille jotain, mikä kuulostaa loogiselta, mikä kuulostaa myös henkiseltä, älä ota sitä itsestäänselvyytenä.

Kysy itseltäsi, miltä se saa oloni tuntumaan? Onko se kohottavaa? Vai tuntuuko se jotenkin huonolta? Tunnenko iloa, vai epäilenkö itseäni? Saako se tuntumaan, että minussa on jotain vikaa? Saako se oloni tuntumaan jotenkin arvottomalta?

Jos kommentti tai viesti saa olosi tuntumaan huonolta, on mahdollista, että se yrittää vedota mieleesi, ei sydämeen tai sieluun. Koska sielu ei osallistu noihin tunteisiin. Se ei tartu syöttiin. Se ei ole kiinnostunut puolustautumaan eikä salli energian syömistä.

Toisaalta mieltä voidaan manipuloida paljon helpommin kuin sydäntä. Siitä alkaa tuntua huonolta, vähempiarvoiselta ja pelokkaalta. Luettuani sähköpostin tuolta "kehittyneemmältä" henkilöltä, olin puolitoista päivää vihainen ja reagoin. Hän pystyi fokusoitumaan osaani, mieleni osaan, joka tuntee haavoittuvuutta. Siinä määrin, että aloin epäillä itseäni. Minulta vei tovin tunnistaa, että reagoin mielestäni ja viesti oli sellaiselta, joka yritti manipuloida minua. (Kysyin myös mestaritoverin perspektiiviä asiaan, mikä auttoi kovasti itseeni luottamisessa.)

On hyödyllistä myös muistaa, että tuo sama mieli joka yrittää manipuloida, tekee sen, koska se pohjimmiltaan tuntee arvottomuutta. Ihmiset jotka yrittävät jatkuvasti änkeä takaisin elämääni tai saada minut jälleen osaksi elämäänsä, työntävät alitajuisesti minua vielä kauemmas. Ja näin on, koska he tuntevat arvottomuutta.

Siinä ei ole kyse minusta. Kyse on siitä, että he eivät halua kohdata omaa hylkäämisentunnettaan tai itsensä tuomitsemista. On helpompaa roikkua menneisyydessä tai vanhassa suhteessa, kuin tehdä sisäistä työtä. Kyllä, oikeasti on. En laske leikkiä. Mutta jos resonoit näiden viestien kanssa, tiedät sen jo.

Ja kun mielemme yrittää laukaista meissä pelon tai itse-epäilyn, on hyvä muistaa, ettei kyse ole meistä. Kyse on mielestä ja sen omasta epävarmuudesta. Siis kun näitä asioita tulee esiin, se on tavallaan testaushetki. Voimme antaa mielen tunteiden kuljettaa, tai voimme vaatia mestaruutemme ja päättää harmonisoitua sen sijaan sydämen ja sielun kanssa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.