SE TAPAHTUU

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
3.9.2020
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Muutama päivä sitten kahvilassa esitin kaverilleni – joka on sotaveteraani ja kärsii traumaperäisestä stressihäiriöstä, kroonisesta niveltulehduksesta, skolioosista, sydänsairaudesta ja jolla on katetri – hypoteettisen kysymyksen: jos hänelle annettaisiin mahdollisuus saada ilmaiseksi täysin parannettu keho helpoilla korvausosilla ja kenties nanoteknologian avulla, käyttäisikö hän sen?

Hänen vastauksensa yllätti minut. Täysin epäröimättä hän vastasi: "Ei, hän ei tekisi sitä." Kysyin miksei, ja hän sanoi, ettei se olisi enää hän, että hän kadottaisi sielunsa.

Se oli yksi noita ahaa-elämyksiä minulle. Oivalsin, että useimmilla ihmisillä – ei vain Markilla – identiteetti on vääjäämättä kietoutunut kehoon ja mieleen. Siinä määrin, että he uskovat myös, että keho ja mieli ovat itse asiassa heidän sielunsa.

Ja vielä tämän lisäksi, riippumatta siitä, miten paljon tuskaa ja epämukavuutta heillä on, he saavat jotain vielä siitä. He nauttivat uhrin esittämisestä.

Jos se otetaan pois, heistä tuntuu vielä epämukavammalta. Itse asiassa tuosta tuskasta, epämukavuudesta ja sairaudesta tulee heidän identiteettinsä.

Sama pätee hänen taloustilanteeseensa. Olen ehdottanut monta kertaa, että hän on oikeutettu saamaan paljon enemmän invalidikorvauksia palvelustaan sodassa, hallituksella on rahastoja ja nuo lomakkeet on suhteellisen helppo täyttää, mutta hän keksii tekosyitä olla hakematta niitä. Kuitenkin hän nauttii sen valittamisesta, ettei hänellä ole tarpeeksi rahaa.

Myös meidän kohdallamme jotka olemme omistautuneet olemaan täysivaltainen itsemme – jos koemme elämässämme jotain, mikä näyttää jatkuvan kaikesta sallimisesta ja integroinnista huolimatta, se voi palvella meitä jotenkin. Muuten sitä ei olisi.

REHELLISYYS

Tämä ruumiillistuneen valaistumisen prosessi vaatii meitä olemaan hyvin rehellinen itsellemme. Tuossa rehellisyydessä tarvitaan lempeyttä. Ei itsensä tuomitsemista. Mutta on elintärkeää ottaa täysi vastuu kokemuksistamme.

Hyväksyä, että kaikki on omassa energiassamme, kaikki mitä tapahtuu elämässämme, on oma luomuksemme, eikä mikään siitä voi satuttaa meitä.

Ja se on totta, koska pieni ryhmä meitä on omistautunut luomaan oman täysivaltaisen alueemme. Olemme työskennelleet kristallienergioiden kanssa transformoidaksemme kehomme ja elämämme. Olemme saaneet selville, että kaikki mitä koemme, on omassa energiassamme.

Kaikki mitä tarvitsemme, on omassa energiassamme. Ja kun ruumiillistamme täysivaltaisuutemme, tarpeemme tyydytetään jo, ennen kuin pyydämme. Ne ovat vain siinä. Ei ole energioiden manipulointia, kuten teimme vanhalla lineaarisella tavalla.

Ja koska kaikki on omassa energiassamme, mikään "tuolla" ei voi satuttaa meitä. Mutta oma perspektiivimme siitä, mitä tuolla on, voi vaikuttaa meihin.

Ja on niin, ettei voi saada kumpaakin. On joko täysin uhri tai täysin itseluotu. Ei voi sanoa olevansa vain vähän raskaana – sitä on raskaana tai ei ole.

Jos samaistut tähän blogiin, olet tarpeeksi pitkällä omassa oivaltamisessasi, että sinusta tulee aina vain rehellisempi itsellesi. Ja ymmärrät, miten energia toimii.

Jos elämässämme on edelleen jotain, minkä tunnemme jumittavan meitä, toivottavasti emme tuomitse itseämme, koska se on vain kokemus – ei mitään muuta.

Mitä jos haluamme vielä kokea, miltä tuntuu päästä oivaltamiseemme? Tuon "olen melkein perillä, vielä taivalta kuljettavana" -tunteen, mutta emme vielä aivan halua päästä perille.

Taaskaan ei tuomitsemista. Henkilökohtaisen valaistumisemme esileikissä on jotain herkullista. Nautiskella aistillisuudesta juuri ennen loppuunsaattamista.

Muista, että tämä elämä on erityislaatuinen. Monet meistä ovat kaavailleet tämän olevan se elämä, jolloin ruumiillistamme sielumme. Emme tee tätä koskaan enää. Kenties siinä on jotain herkullista, että saa sen tuntumaan loputtomalta ja myös vaikeasti tavoitettavalta. Kunnes olemme kyllästyneet tuohon kokemukseen, ja päästämme siitä irti.

VALMIS OLEMAAN VALMIS

Oletko huomannut elämässäsi, että tietyt tunteet tai kokemukset eivät ole enää osa todellisuuttasi? Minulle sitä olivat suhteet ihmisiin, jotka olivat tunneväkivaltaisia.

Niitä ei ole ollut todellisuudessani pitkään aikaan. Olin valmis sen osalta. Mutta siihen saakka, kunnes olin valmis, sanoin usein: "Nyt riittää! Olen valmis tämän hemmetin tunneväkivalta- ja epäkunnioituskokemuksen osalta!"

Mutta ilmeisesti en ollut vielä aivan valmis olemaan valmis. Lopulta minun täytyi olla valmis olemaan valmis sen osalta. Sitten, ja vasta sitten, olin valmis.

Olin kiinnostunut "Olen valmis tämän osalta! Olen sairaan väsynyt tähän!" -kokemuksesta. Se voi olla herkullinen kokemus ja jatkua jonkin aikaa. Mutta onneksi se on tylsää jonkin ajan kuluttua.

Siis sitten kun olin oikeasti valmis, se selvitti tuon huonon omanarvontunnon, joka jatkoi tuota kokemusta. Se puhdisti tuon dynamiikan energiat eläimien ajalta.

Kun olemme valmis jonkin osalta, se puhdistuu eikä meidän tarvitse enää koskaan kokea sitä. Joskus jonkin tulee takaisin kysymään meiltä, olemmeko todella valmis päästämään siitä irti.

ANNA HEIDÄN NAUTTIA KOKEMUKSESTAAN

Sitten kun lakkaamme tuomitsemasta kokemuksiamme, on paljon helpompaa nähdä ne selkeästi. Ja kun sitten katsomme maailmaa ja kaikkea tuota kaaosta, sotaa ja yhteiskunnallista levottomuutta, voimme nähdä kirkkain silmin, että ihmisillä on vain uskomattomia kokemuksia.

Miksi riistäisimme heidän kokemuksensa? Meillä on epäilemättä ollut omamme, tässä ja muissa elämissä. Olimme myös niitä, jotka aloittivat sodan ja käyttivät valtaansa väärin. Jotkut meistä leikkivät myös henkisenä soturina olemisen kanssa.

Mutta olemme kypsyneet sieluina. Emme enää tarvitse tai halua noita kokemuksia. Itse asiassa olemme valmiita sen kokemisen osalta, mitä tulimme alun perin kokemaan tänne ihmisenä.

Siitä syystä meistä tuntuu toisinaan hyvin yksinäiseltä. Hyvin yhteydettömältä. Näin on, koska olemme valmis.

Samaan aikaan olemme nyt tasapainoisessa tietoisuudessa ja toimimme omalta täysivaltaiselta alueeltamme käsin.

Olemme maailmassa, muttemme maailmasta.

Tämä merkitsee, että se mitä tahansa "tuolla" tapahtuukin – perheessämme, yhteisössämme tai ympäri maapalloa – voi vaikuttaa meihin vain, jos valitsemme niin. Vain jos teemme oman perspektiivimme siitä sellaiseksi, joka järkyttää meitä.

Jonkin pisteen jälkeen emme enää pidä ketään tai mitään vastuullisena siitä, miltä meistä tuntuu. Ja maailmassa joka perustuu uhritietoisuuteen, se on radikaali muutos. Uhrin esittäminen on hyvin houkuttelevaa. Se on paljon helpompaa kuin oman energiamme omistaminen.

Täysivaltaisuus on upea vastuu. Se ei ole epäkypsää sielua varten – tietää, että luomme omat kokemuksemme ja kaikki on hyvin.

Vaatii rohkeutta uskaltaa valita ilo ja hyvin aistillinen suhde itseemme ja elämään, koska sielumme ruumiillistamisessa on kyse aistillisuudesta. Ja tiedämme aivan liian hyvin, että elämme maailmassa, joka kieltää feminiinisyyden ja aidon aistillisuuden.

JA SITTEN ON TYHJIÖ

Ja sitten on tyhjiö. Prosessin osa joka tuntuu loputtomalta. Mutta se on tauko ennen oivaltamista. Tuntuu tylsältä, ankealta, värittömältä. Ikävystyttävältä. Kenties masentavalta. Yksinäiseltä. Turhauttavalta. Kenties toivottomalta. Ja on tärkeää sallia nämä tunteet.

Ja samalla kun kunnioitamme niitä tunteita, jotka näyttävät asuvan tässä tyhjiössä, meidän perspektiivimme tästä tilasta on häiritsevä, ei itse tila. Jos yhdistymme sielumme näkökulmaan, se tietää, että tämä tila, tämä tyhjiö, on vain väliaikainen ja todellisuudessa siinä tapahtuu paljon.

Tässä tilassa sielumme järjestelee kaikkia muita elämiämme – menneitä ja tulevia – integroitumaan meihin nyt-hetkessä. Tämä on se elämä, jonka sieluna kaavailimme tällaista integrointia varten.

JÄÄMÄ

Ja se on tila, jossa asiat jotka tuntuvat pysyviltä, kuten taloudelliset tai fyysiset ongelmat, ovat vapautumassa. Tai ne ongelmat jotka tuntuvat todelta meille tässä aika- ja paikkatodellisuudessa, ovat ehkä vain jäämää ongelmista, jotka on jo vapautettu tietoisuudestamme.

Ihmisitsemme ei voi – eikä sen tarvitse – ymmärtää mitään tästä sen tapahtumiseksi.

Jos voit samaistua tämä blogin materiaaliin, olet kehittynyt sielu, joka päätti, että olet valmis. Olet saanut tarpeeksi ihmiselämiä ja -kokemuksia. Halusit tehdä jotain radikaalia. Olit valmis ruumiillistuneeseen oivaltamiseen. Ruumiillistuneeseen valaistumiseen. Sitä voidaan kutsua monella tapaa.

Mutta se on periaatteessa ihmisen ja jumalan kotiinpaluu. Ja radikaali siirtyminen epäilystä ja tylsyydestä jatkuvampaan ja hurmiolliseen yhteyteen ikuisen itsemme kanssa.

Tämä on monille meistä se elämä, jolloin haluamme kokea jotain, mitä olemme odottaneet hyvin pitkän aikaa. Ja se tapahtuu, sitten kun olemme valmis.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.