ÄLÄ RAAHAA PATRIARKAATTIA VALAISTUMISEEN


Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

25.10.2019

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jos on viettänyt jonkin aikaa näillä soulsoothinsounds-sivuilla, huomaa, että tuon patriarkaattia paljon esille. Ja näin on ensisijaisesti muistuttamaan meille, ettei se ole mennyt minnekään. Se on edelleen täällä, ja se yrittää säilyttää kontrollin planeetalla. Se tuntee, että on uusi tilanne ja se saattaa haukkoa viimeistä hengenvetoaan.

Vaikka monet meistä ovat vapautuneet hallitsevista ja kontrolloivista suhteista kaikkien sukupuolien kanssa, olemme edelleen tekemisissä mielen kanssa, jonka patriarkaatti on enimmäkseen ohjelmoinut.

Se hallitsee usein sisäistä keskusteluamme niiden uskomusten ja perspektiivien kanssa, jotka eivät ole antaneet tilaa luottamukselle, intuitiolle tai aistilliselle lähestymistavalle elämää kohtaan. Se ei luota kehoon, sydämeen tai sieluun.

Se yrittää kurittaa ja fokusoida lasermaisesti ihmisen valaistumiseen. Se yrittää älyllistää ja opiskella tiensä valaistumiseen ja riistää ihmiseltä ilon sivuuttamalla elämän feminiiniset puolet, kuten aistillisuus.

Ja valaistumisella tarkoitan kaikkien aspektiemme, mielen, kehon, sydämen ja sielun integrointia ja kuljeskelemista pelkästään nauttien elämästä.

Siihen ei liity niukkuutta. Emme voi kuntoilla, "ruokavalioilla" tai lääkitä tietämme valaistumiseen. Siinä ei ole kyse asioiden puskemisesta ja ponnistelemisesta paikoilleen. Se ei toimi. Monet meistä tietävät sen jo. Yritimme ja yritimme, kunnes uuvuimme ja kenties jopa masennuimme.

Tuon esiin patriarkaatin, koska silloin kun jokin on ollut kudottuna yhteiskuntien rakenteeseen hyvin pitkän aikaa, siitä tulee normalisoitua ja melkein näkymätöntä. Se on tunnistamatonta. Se nähdään vain tapana, miten elämä on.

Patriarkaatti ei ole välttämättä sukupuolisidonnaista. Selkeyden vuoksi, monet planeetan miehet ovat hyväksyneet feminiinisyytensä ja ovat tasapainossa. Samaan aikaan monet naiset ovat epätasapainoisia, kun he ovat mieltyneitä mentaaliseen, maskuliiniseen lähestymistapaan elämässä.

Miespuolinen mentaaliperspektiivi tunkeutuu elämän melkein jokaiseen aspektiin tällä planeetalla. Feminiinivaikutus on tietysti olemassa, mutta viime aikoihin saakka se on ollut hyvin tukahdutettu. Yleisesti ottaen mikään sukupuoli ei luota feminiinisyyteen.

Niinpä mieli on kaikissa ihmisissä ehdollistunut jossain määrin olemaan luottamatta feminiinisyyteen ja sen seurauksena sydämeen ja sieluun. Mutta omassa valaistumisessamme törmäämme seinään, jos yritämme raahata patriarkaatin mukanamme.

Valaistumisessa päästämme luonnollisesti irti maskuliinisuuden ja feminiinisyyden vanhoista haavoista. Päästämme irti tuskasta ja kärsimyksestä. Päästämme irti näkemyksestä, että meidän täytyy uhrata oma onnellisuutemme jonkun toisen vuoksi. Että meidän täytyy ottaa itsellemme toisten energioita.

Mutta olemme edelleen tekemisissä mielen kanssa, joka haluaa säilyttää kontrollin eikä luovu siitä helposti – aivan kuten näemme ulkoisessa maailmassa. Siis mitä teemme asialle?

Vedämme syvään henkeä kerran tai pari, emmekä tee sille mitään. Ja se on haaste. Patriarkaalisissa energioissa on kyse tekemisestä, saavuttamisesta, voittamisesta. Painimisesta energioiden kanssa saadakseen tahtonsa läpi. Ja se kaikki menee mönkään uudessa energiassa, jossa olemme nyt.

Emme ole enää kiinnostuneita haavoittuneista ja vihaisista maskuliinienergioista tai ylihoivaavista feminiinienergioista. Ne eivät ole se, kuka olemme. Eivät ole koskaan olleet.

Ellemme halua niiden olevan. Ja se on mestaruutta. Voimme leikkiä missä tahansa energioissa, jos haluamme. Voimme leikkiä tuskassa ja kärsimyksessä. Voimme teeskennellä olevamme uhreja. Voimme myös päättää kokea jumaluuteemme.

Meidän ei tarvitse odottaa, että kaikki ongelmamme on ratkaistu. Koska se on itsessään ansa. Ihmisellä on aina juttuja, joita ei ole täysin ratkaistu. Edes menneisyyden ylösnousseet mestarit eivät olleet ns. täydellisiä ihmisiä.

Uskallammeko sanoa sen? Että olemme jo valaistunut? Että teeskentelemme vain, että olemme matkalla ja yritämme päästä siihen? Yritämme olla jotain, mitä olemme jo? Että voimme päättää olla siinä? Ja sitten vain sallia energioiden asettua linjaan tuon valinnan kanssa?

No, se kuulostaa hyvältä paperilla. Mutta sen eläminen on toinen juttu. Mutta sen tuntuminen toisinaan mahdottomalta ei merkitse, että se on mahdotonta tai vaikeaa. Muista, että mieli yrittää manipuloida tunteemme uskomaan, että jokin on mahdotonta. Sillä tavalla se voi pysyä elämämme ohjaksissa.

Mutta me emme ole mieli. Me olemme sielu. Ja sydän. Jos sydämessä jokin tuntuu upealta meistä, vaikka se olisi idea, niin se on mahdollinen. Siihen voimme luottaa.

Opettelemme luottamaan enemmän ja enemmän taikuuteen, joka on syntymäoikeutemme. Että energiat asettuvat riviin tuomaan meille sen, mitä haluamme. Se on itse asiassa meidän luonnollinen olotilamme.

Alamme tuntea turvaa luodaksemme sydämemme toiveet, vaikka emme olisi varma, mitä nuo toiveet ovat, ja olisimme pitkästynyt. Opettelemme luottamaan myös tylsyyden tilaan. Ollen antamatta mielen tulkita meille, että se on huono paikka.

Siis, voimme vetää muutaman kerran syvään henkeä ja sallia kehon, mielen ja sielun jatkaa integroitumista tässä täysin luonnollisessa prosessissa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.