SOTKUINEN IHMISENKELI

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

24.11.2018

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Taitelijana, muusikkona ja kirjailijana olen luonut laajan kirjon muotoja. Jotkut ovat olleet tyyniä ja rauhallisia, ja jotkut ovat olleet provosoivampia. Ja tietysti taide on poikkeuksetta katsojan silmässä. Jotkut hahmoistani ovat saaneet ihmiset tuntemaan rauhaa, ja jotkut hahmot ovat saaneet toisten olon epämukavaksi.

Ei mitään epätavallista, koska olemme kaikki erilaisia. Kannustan aina ihmisiä ilmaisemaan itseään, taustasta tai taidoista riippumatta taiteessa, kirjoittamisessa tai musiikissa. Ja mikä vielä tärkeämpää, tekemään sen ensin itselleen.

On kriittistä olla sensuroimatta itseämme luovassa prosessissa. Jotkut elävimmistä taideteoksista ovat olleet niitä, jotka ilmaisevat vain alkuvoimaista tunnetta. Usein lapset ovat estottomimpia ja provosoivimpia taitelijoita, ennen kuin heidät ohjelmoimaan tukahduttamaan mielikuvituksensa.

Ylösnousemusprosessissa olemme olleet kasvotusten alkuvoimaisimpien tunteiden kanssa. Olemme harjoitelleet kaikkien tunteiden sallimista, sensuroimatta niitä ja olematta myös samaistumatta niihin. Monille meistä konstikas osa on olla tuomitsematta mitään tunnetta huonoksi tai sopimattomaksi.

Suurimmassa osassa tiheämmistä tunteista on kyse joka tapauksessa itsensä tuomitsemisesta. Heräämisemme vaikein osa on oivaltaa, että olemme kauniita sieluja, jolla on ihmiskokemus. Ihmiselämä on sotkuista. Ja tämä tuntuu meistä epähenkiseltä.

Meidät on ehdollistettu uskomaan, että henkisyys merkitsee, ettei meillä ole enää synkkiä ajatuksia tai tunteita. Osaako kukaan arvata, mistä se tulee? Pyhäkoulusta ehkä?

Heräämisprosessilla on tapana repiä meitä fyysisesti, mutta myös tunteellisesti. Kun kutsumme hengen kehoomme ja elämäämme, avaudumme suurelle haavoittuvuudelle. Mitä tahansa meissä onkin sellaista, mikä ei ole tuntunut rakkauden arvoiselta, tulee pintaan. Ei ole enää mitään piilopaikkaa.

Mutta halusimme saada uuden kokemuksen. Halusimme tietää, millaista on olla hengen, oman sielumme, ehdottomasti rakastama. Ei sellaista rakkautta, jota saa, kun käyttäytyy parhaimmillaan. Kuten ensitreffeillä, kun yrittää näyttää toiselle, miten suloinen ja ymmärtävä on. Miten tyyni ja tasapainoinen on.

Meissä on osa, joka ei usko, että henki voisi rakastaa meitä kaikkien ns. luonnevikojemme kera. Onhan se rakkaus, jota olemme saaneet ihmisinä, ollut aina ehdollista. Mutta "minä olen" -olemuksemme, ikuinen itsemme, rakastaa meitä juuri sellaisena, kuin olemme, juuri sellaisena kuin olimme tässä ja kaikissa muissa elämissä. Meidän ei tarvitse todistaa mitään. Meitä ei pyydetä ansaitsemaan arvoisuutta.

Se on hankalaa, koska impulssimme on analysoida itseämme silloin, kun meillä on noita synkkiä tunteita. Yritämme saada selville, missä menimme vikaan. On monia kertoja elämässä, tässä sotkuisessa ihmiselämässä, jolloin meistä tuntuu, ettemme yllä siihen, mikä ikinä tekeekin henkisen olennon. Kuin olisi jokin tavoitetolppa, johon emme osu.

Mutta onneksi se on pelkkää puppua. Ja mitä pikemmin pääsemme yli siitä, sen parempi. Aivan kuten taiteilijalla on luomislisenssi ilmaista, mitä haluaa, mekin olemme vapaa olemaan ihminen, kaiken sotkuisuutensa kera.

Henkisyyteen ei ole mitään piparkakkumuottia. Jos joku sanoo, että sinun täytyy olla kaiken anteeksiantava ja kaiken ymmärtävä toisille, niin minä sanon, että lähde heti kun mahdollista.

Jos joku luulee, että ilmaiseva ihminen merkitsee vain kohteliaiden, kauniiden ja rauhallisten aspektiensa ilmaisemista, hän ei ole todellinen taiteilija. Hän ei ole pioneeri. Mutta te olette pioneereja. Olette täällä tuomassa uutta tietoisuutta tälle planeetalle. Se vaatii suurta, luovaa henkeä. Se vaatii menemistä syvemmälle, kuin useimmat ihmiset sallivat itsensä mennä. Se merkitsee kaiken sen valitsemista, niin pimeyden kuin valon.

Se mitä sydämessäsi on luotavana ja sitten jaettavana, on sellaista, minkä monet muut ovat valmiita näkemään tai kuulemaan tai lukemaan. Pioneereina emme ole täällä voittamassa kansansuosiota. Tiesimme sen tullessamme. Ideamme eivät ole massoja varten. Niinpä se mitä haluamme ilmaista ja jakaa, resonoi toisten kanssa, ja joskus ei resonoi.

Mutta pioneereina meillä ei ole varaa räätälöidä luomuksiamme miellyttämään kaikkia, koska silloin emme miellytä ketään. Uskollisuus itsellemme on tärkeintä. Tiesimme sen tullessamme. Tiesimme, ettemme voisi tehdä myönnytyksiä taas yhdessä elämässä. Tiesimme, että se olisi tämä elämä tai ei ollenkaan.

Tietoisuusmuutokset eivät tapahdu omahyväisyydestä. Varman päälle pelaamisesta. Monet meistä tietävät aivan liian hyvin ei-varman-päälle pelaamisen riskit, mutta tämä elämä on erilainen. Olemme turvassa uudessa, tasapainoisessa energiassa, jonka olemme luoneet itsellemme.

Ja tässä tilassa voimme antaa itsemme olla tuo joskus sotkuinen ihminen, johon toiset pystyvät itse asiassa samaistumaan. Emme ole henkinen keskivertoihminen. Haluamme kääriä hihat ja sotkua vähän. Nautimme mutakakkujen tekemisestä. Useimmat meistä pitävät melko tylsänä istumista "ommamassa".

Useimmat muut ihmiset eivät tunne niitä syvyyksiä, joihin olemme menneet niin fyysisellä kuin tunnetasollakin. Mutta niille jotka ovat valmiita heräämään sielunsa ehdottomalle rakkaudelle heitä kohtaan, kuka on parempi itsensä rakastamisen ja itsensä hyväksymisen roolimalli, kuin tuo joskus hyvin sotkuinen ihmisenkeli?

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.