HENGEN RUUMIILLISTAMISEN HAASTE

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

24.1.2018

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun istun täällä Starbucksilla kuulokkeet korvilla ja tummapaahtoistani siemaillen … minun on vaikea hillitä itseäni. Haluan nousta ylös ja tanssia kuuntelemani musiikin tahtiin. En muista koskaan tunteneeni aivan tällä tavalla, päästä varpaisiin aistillisuudessa ja autuudessa. En ole koskaan päässyt tähän paikkaan, edes tiettyjen aineiden vaikutuksella. Edes rakastuneena tai rakastellessa kenenkään kanssa. Ei, tämä on erilaista.

Siihen ei liity pelkoa … pelkoa seuraamuksista tai jonkinlaisesta velvollisuudesta toista kohtaan. Ei ole halua jakaa tätä puhdasta tunnetta kenenkään kanssa. En pystyisi siihen, vaikka haluaisin. Ei ole ahdistusta, että on riippuvainen jostain aineesta tai toisesta ihmisestä.

Tämä on minua varten, minulta minulle … ei suodattimia, ei varoituksia, ei lankoja. Ei ole epätäydellisyyden tunnetta … pelkät sanat eivät voi kuvata sitä. En ole kehoni ulkopuolella. Aivan päinvastoin. Enkä näe itseäni kenenkään toisen perspektiivistä. Olen täysin muista riippumaton.

Se on vaivatonta. Se on tässä vain nautittavana. Siksi olemme täällä. Emme pelastamassa planeettaa tai taistelemassa epäoikeudenmukaisuutta vastaan tai kiipeämässä joitain tikapuita jonnekin tai joksikin, joka emme ole.

Haluamme sieluna vain tuntea, millaista on olla tässä aika-avaruustodellisuudessa, omassa luomuksessamme. Yhdistyä ihmisvastineeseemme, rakastaa ja nauttia … (oma nimesi tähän).

Kuvittele, että olet tanssilattialla partnerin kanssa, joka pyytää sinua vain rentoutumaan ja antamaan hänen viedä ja ohjata sinut mitä aistillisimpaan tanssiin. Ja kun teet sen, tunnet tavalla, jota et olisi koskaan voinut kuvitella mahdolliseksi. Ja ulota tämä sitten auton ajamiseen tai ruokakaupassa käymiseen. Tai kävelylenkkiin. Tai tuhanteen muuhun toimintaan.

Sillä ei oikeasti ole merkitystä, mitä nuo toimet ovat. Kunhan sisällytät mukaan sielusi. Ja se vuorostaan luo uusia malleja ihmisestä, joka ilmaisee sielunsa aistillisuutta ilman pelkoa ja huolta siitä, mitä joku ajattelee hänestä.

UUSIA POLKUJA NAISILLE

Ja jos kyse on naisesta, hän luo uusia polkuja muille naisille, jotta nämä kykenevät lopultakin ilmaisemaan aistillisuuttaan ilman pelkoa, että ymmärretään väärin, tuomitaan tai loukataan sen vuoksi. Koska tällaista ei ole tehty. Naiset jotka halusivat palvella henkisesti, eivät sallineet itsensä hyväksyä aistillisuuttaan ja elämäniloaan ihmis- ja jumalaisten aistiensa kautta.

Maailmassa josta he löysivät itsensä, oli turvallisempaa tuntea olonsa epämukavaksi ja kieltää aistillisuutensa. He yrittivät etääntyä omasta fyysisestä aistillisuudestaan mahdollisimman paljon ja olla ensisijaisesti sydämessä ja mielessä. He käyttivät fyysistä kehoaan ihmisten palvelemiseen lataamalla toisten tuskaa. Niinpä palvelemiseen kietoutui tuskaa ja kärsimystä, kun he ottivat itseensä ihmisveljiensä ja -sisariensa tunnepuolen ja fyysisiä ongelmia. Se nähtiin naisen hyveenä.

Surullista kyllä, naissukupuoli ei ole kehittynyt kovin kauas siitä ajatuksesta, että ollaan joko hyvä nainen tai huora. Ja jälkimmäinen on yhdistetty naiseen, joka ilmaisee aistillisuuttaan. Naiset ovat kantaneet sellaisen taakkaa ja stigmaa, jonka arvo on seksuaalisuudessa ja jota rangaistaan halusta ilmaista sitä. Vaikka hän haluaisi ilmaista vain aistillista elämäniloa, joka ei liity mitenkään yritykseen vietellä ketään tai herättää seksuaalista reaktioita miehiltä.

On vaikeaa olla maailmassa, joka edelleen väheksyy ja "seksualsioi" naisia. Niinpä naisilla on ollut pulmatilanne hyvin pitkän aikaa. Maailmassa joka ei ole tuntunut turvalliselta, naiset ovat jumittaneet mukavuusalueellaan.

Vapautemme naisina ei ole jäädä sydämeen ja mieleen fyysisen hyvinvointimme kustannuksella. Fyysisen kehon torjuminen turvattomana asuinpaikkana … tuntematta oloaan turvalliseksi täällä maan päällä … on naisten vanha tarina.

Ja meillä jotka olemme siirtymässä omaan vapauteemme, saattaa olla vielä osamme muinaismenneisyydestä, joka on haluton ruumiillistamaan hengen sen aistillisuuden vuoksi. Emme kuitenkaan voi siirtyä eteenpäin ilman valmiutta ruumiillistaa henki täysin kehoomme.

Olemmeko vihdoinkin valmis päästämään irti tuskasta ja kärsimyksestä – missä määrin edelleen koemmekin sitä? Ja tämä merkitsee irrottautumista ihmiskunnan tuskasta ja kärsimyksestä. Se merkitsee energioiden prosessoinnin lopettamista toisten puolesta. Haavoittuneesta miehestä huolehtimisen lopettamista. Se merkitsee jaksoa, jolloin tuntee vähän tyhjyyttä ilman tuota vanhaa identiteettiä.

Mutta emme tietenkään tee tätä yksin ihmisenä. Turvaudumme osaamme, joka tuntee jo eheyttä eikä tunne tyhjyyttä. Ja meillä on myös samanhenkisiä sieluja yhteisössämme, vaikka tuo yhteisö olisikin virtuaalinen tällä erää. Meidän ei tarvitse koskaan tuntea olevamme yksin.

Ja niinä kertoina kun sielu hyrisee fyysisen kehoni läpi, en pelkää mitään. Koska silloin olen ikuinen itseni, ja tiedän, että kaikki on hyvin.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.