LASTENLEIKKIÄ

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

20.7.2018

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tullessani kotiin eilen, huomasin, että naapurini istui tienposkessa autossaan. Pysäytin ja kysyin, oliko hän ok. Hän sanoi, että auto käyttäytyi oudosti ja hän oli haluton ajamaan loppumatkaa kotiin. Tarjouduin ajamaan hitaasti hänen takanaan, kunnes hän sai pysäköityä turvallisesti asuntoyhtiömme parkkipaikalle.

En näe häntä usein, ja hän on kuin minä ja pysyttelee jokseenkin omissa oloissaan. Kysyin, oliko hänellä hyvä mekaanikko, ja hän sanoi, ettei ketään, johon voisi luottaa. Kerroin hänelle, että toisella naapurillamme on hyvä, rehellinen ja luotettava mekaanikko, ja tarjouduin hankkimaan hänelle tiedot naapurimme tultua kotiin. Hän oli hyvin kiitollinen.

Kun rentouduin kotona, tulin vähän levottomaksi, koska nyt minun täytyi viedä homma loppuun saakka ja tehdä vähän jalkatyötä ja saada tieto hänelle iltaan mennessä tai aikaisin aamulla.

Huomasin, että minusta tuntui ylivastuulliselta, ja se todella ärsytti minua. Luulin jo siirtyneeni ohi kaikista noista huolehtimisjutuista. Oli haastavaa myöntää, että minulla oli edelleen tuo refleksireaktio, että minun täytyi olla muita varten. Koska kyse ei ollut vain tuon informaation antamisesta hänelle, vaan se oli levottomuutta myös siitä, mitä jos hän tarvitsee kyytiä tai mitä jos hän tarvitsee muita asioita nyt, enkä vain halua joutua siihen mukaan.

Olin tehnyt kovasti töitä yksityisyyteni ja itsenäisyyteni eteen, ja halusin varmistaa sen säilymisen. Pelkäsin joutumista enemmän mukaan, kuin oikeasti halusin. Niinpä päästin mieleeni pahimman skenaarion ja päätin, että tämä oli erinomainen tilaisuus jättää huolehtijamoodi.

Minulla ei ollut kerrassaan mitään velvollisuutta tätä ihmistä kohtaan. Hän oli aikuinen nainen, hänellä on sukua samalla alueella ja hän on enemmän kuin kykenevä huolehtimaan ongelmasta itse.

Päätin, että päästäisin koko asiasta irti, koska en halunnut käydä läpi hänen auttamiseensa liittyviä liikkeitä. Se oli todella vaikea tehdä, koska kaikki koulutukseni kertoi minulle, että olin epänaapurimainen, olin itsekäs, ja mikä siinä on niin iso juttu? Tee se vain.

Ja sitten oli vähän tuota tahmeaa ja inhottavaa juttua … "mutta mitä jos tarvitsen itse apua eivätkä naapurit ole minua varten silloin … plaa, plaa, plaa."

JA SITTEN SYYLLISYYS

Annoin periksi tuolle äänelle ja koputin toisen naapurin oveen saadakseni tietoja häneltä, mutta ei kuulunut vastausta. Kävelin jopa ulkona muutaman kerran viiden jälkeen, koska hän meni usein haukkaamaan happea iltaisin.

Ei onnea. Tuossa kohtaa antauduin päästääkseni siitä irti. Ja huomasin helpotuksen, ettei minun tarvinnut enää huolehtia. Oivalsin, ettei kyse ollut vain itseni etäännyttämisestä toisista, vaan myös irtipäästämisestä siitä näkemyksestä, että minun täytyi tehdä heidän olostaan mukavampi. Minun täytyi mukautua heihin. Minussa oli osa, joka tunsi turvaa tuossa roolissa. Mutta tuo osani ei enää palvellut minua. Tai ketään muuta. Tuo osani joka reagoi tarvitsevuuteen toisissa.

Tiedän, että se on valotyöntekijägeeni ja naisgeeni … tuplatakaisku. Mutta eräs hyvä ystävä auttoi minua näkemään, että se on todellisuudessa lahja toisille, kun sallin heille heidän oman itsenäisyytensä. Enkä ota itselleni heidän käsittelemättömiä tunteitaan. Niinpä annoin itselleni luvan vain päästää siitä irti, antaa sen kaiken vain mennä.

Tänä aamuna kävelin autolleni, ja siellä oli Amy, naapuri jolta halusin kysyä hyvää mekaanikkoa. Hänellä oli yksi, hän antoi minulle hänen nimensä, sanoi hänen olevan erittäin rehellinen ja luotettava ja kehotti käyttämään omaa nimeään referenssinä. Ja tämä voisi myös hinata Melodyn auton.

Istuin autooni ja aloin kirjoittaa informaatiota paperipalalle ja aioin jättää lapun Melodyn oveen. Ennen kuin sain kirjoitettua ensimmäisen lauseen, Melody lähestyi autoani. Hän oli saamassa kyydin joltakulta ja huomasi minut. Sanoin, että olin juuri jättämässä lappua hänen oveensa, ja hän otti tuon informaation vilpittömästi kiittäen.

Siis, se on siinä. Lastenleikkiä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.