AISTEIHIN TULEMINEN – AISTILLISUUS KORVAA TUNTEET

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
19.3.2020
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun menemme mestaruuteemme, samaistumme vähemmän ja vähemmän ihmistunteisiin. Lakkaamme reagoimasta elämään ja vietämme enemmän ja enemmän aikaa vain ollen aisteissamme. Koemme elämää aistillisesti, kaikkien ihmis- ja enkeliaistiemme kera.

Mutta päästäksemme tuohon pisteeseen meidän täytyi tunnustaa kaikki tunteemme. Meidän täytyi hyväksyä ja ottaa vastaan ne noustaksemme niiden yli. Tähän sisältyy onnellisuus, koska se oli ihmiselle reagointia johonkin ulkoiseen olosuhteeseen tai ihmiseen. Onnellisuuden korvaa aistillinen autuus.

Se ei merkitse, ettei noita tunteita ole, mutta ne eivät pyöritä show'ta enää. Se kuulostaa surrealistiselta, koska ihmisenä olemme käyttäneet tunteita ensisijaisena tulkintanamme todellisuudesta. Jokin oli hyvä tai huono. Pelottava tai rauhallinen. Haluttu tai ei-haluttu.

Eikä se merkitse, ettei meistä tule kärsimätön tai että olemme aina rauhassa. Itse asiassa meistä voi tulla vähemmän suvaitseva ihmisten suhteen, jotka syövät energiaa. Oleminen tällä planeetalla, joka käy läpi sielun pimeää yötä, ei ole aina kovin helppoa edes parhaina päivinämme.

Mutta erona on, että tiedämme, ettei kyse ole meistä. Se ei ole meidän ongelmamme. Olemme käyneet läpi jo oman sielumme pimeän yön – kiitos vaan kovasti.

Ja voimme nähdä, miten ihmiset reagoivat asioihin peläten ja panikoiden. Ja toiset ovat lääkinneet tunteensa.

Siis aistillisuus korvaa reagoivan tietoisuustilan. Aisteja aktivoidaan ennenkuulumattomasti, mutta ne palvelevat meitä, eivät muita. Tässä on kyse omasta aistillisesta ilostamme. Ja se tulee sisältämme. Meidän ei tarvitse ottaa sitä irti kenestäkään tai mistään muusta.

Nautimme tästä aika-avaruustodellisuudesta niin, kuin siitä on tarkoitus nauttia. Se ei merkitse, että elämme tyhjiössä. Täysin päinvastoin. Voimme nauttia ruuasta, viinistä, luonnosta ja myös ihmisaskareista uuden aistillisuuden kera.

Meillä on uusi suhde energiaan, ja ymmärrämme intuitiivisesti, miten sitä käytetään luomiseen. Siinä ei ole kyse fokusoitumisesta, visualisoinnista tai energioiden siirtelystä. Se on vain sallimista. Asioita näyttää vain tulevan meille.

Ja koska se on niin erilaista, kuin mihin ihminen on tottunut, tuntuu siltä, että meidän täytyy tehdä jotain. Se on mentaalinen, miespuolinen osamme, joka saa arvonsa tekemisestä, ei pelkästä olemisesta.

Mutta se on luomista täysin uudella tasolla. Ja jos vielä kamppailemme mielen kanssa ja edelleen uskomme, että meidän täytyy työstää kaikkia ongelmiamme, niin vedämme puoleemme lisää tuota kamppailua. Energia jota tulee meille, suurentaa vain kaikkia noita ongelmia.

Siitä tulee irrelevanttia, onko meillä noita ongelmia vai ei. Se on tärkeää, että lopetamme tuon kamppailun. Yrittämisen, johtamisen. Ja kuten tiedämme, se on vaikeaa.

Yrityksestä selvittää kaikki ongelmamme tulee mielen oravanpyörä, kun se pyörittää vain samoja asioita uudestaan ja uudestaan.

Keksin sanonnan, ja se kuuluu näin: Löytääksesi sielusi sinun täytyy menettää järkesi. (Suom. huom. sananmukainen käännös "menettää mielesi".)

Eräs kahvilakaveri uskoutui minulle, että hän oli kauhuissaan järkensä menettämisestä, kun kysyin, mikä hänen suurin pelkonsa oli. Siinä on tolkkua, ottaen huomioon miten useimmat ihmiset määrittelevät itsensä. Nykyään myydään kaikenlaisia tuotteita pitämään mieli valppaana. Se on tavallaan mielenkiintoista, ottaen huomioon ettei mieli pyöritä show'ta, kun ihmiset heräävät. Ja nämä tuotteet itse asiassa vahvistavat sitä ajatusta, että olemme yhtä kuin mielemme.

Ja ihmiset ovat peloissaan tällä hetkellä, tämän pandemiatilanteen vuoksi josta heillä ei ole kontrollia. Mielen suurin pelko on, että se menettää kontrollin ihmisen elämästä. Monilla ei kyse ole niinkään kuolemisen pelosta, vaan järjen/mielen, ensisijaisen identiteetin, menettämisestä.

Siis kaikenlaisia kontrolleja otetaan käyttöön todelliseen ongelmaan tarttumisen sijasta. Tällä hetkellä voimme nähdä, miten ihmismieli yrittää johtaa tilannetta, johon sillä ei ole todellista kontrollia. Kontrolli on harhakuva.

Mutta se on itse asiassa etu, koska se korostaa monilla, etteivät tunteet ja ylireagointi elämään palvele heitä. Ja se on toinen esimerkki sellaisen energian tuomisesta, joka vain suurentaa olemassa olevaa ongelmaa.

Niin energia toimii. Se palvelee aina, vaikka se tarjoaisi lisää kamppailua.

Ja siksi on hyvin tärkeää käydä läpi heräämisprosessi, jossa opimme, miten työskennellään tunteiden kanssa, eikä kamppailla niiden kanssa tai tukahduteta niitä.

Kaikki tämä liittyy aistillisuuteen, jota alamme kokea, koska meitä ei enää vedetä draamaan, mukaan luettuna se draama jota mieli haluaa luoda tunteakseen olevansa elossa.

Ihminen vihaa sitä, ettei tunne. Tylsyys on draaman kasvualusta. Ihminen tuntisi mieluummin tuskaa, kuin ei mitään. Olen nähnyt tätä itsessäni ja muissa. Mutta ymmärrämme myös, että meidän täytyy mennä tuon tyhjiön läpi jossain kohtaan omassa integrointiprosessissamme. Tuo irrallisuus vanhasta energiasta, mielen riippuvuudesta kontrolliin.

Tämä aistillinen tila on ainutlaatuinen jokaiselle meistä, mutta se on ehdottomasti jotain innolla odotettavaa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.