UUSI MAAILMAMME – PELKOPOHJAISESTA RAKKAUSPOHJAISEEN

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

19.12.2018

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tämä planeetta on upea paikka sielulle näytellä niitä sisäisiä ratkaisemattomia ongelmia, jotka tapahtuivat toisissa ulottuvuuksissa. Nähdä aineellisessa ja konkreettisessa muodossa ne osamme, jotka olivat ristiriidassa.

Me jotka olemme ruumiillistuneen valaistumisen myöhemmissä vaiheissa, olemme siirtyneet tämän ihmiskokemuksen näyttelemisvaiheen ohi, tietoisen luomisen paikkaan. Kun ihmisestä tulee täysin tietoinen, hänen ei enää tarvitse projisoida varjoaan ulkoiseen maailmaan – tehdään se sitten kumppaniin, perheeseen, pomoon, hallitukseen, toiseen sukupuoleen, rotuun … ja luettelo jatkuu.

Emme ole enää investoineet tuohon peliin. Olemme astuneet pois maailmasta, joka näki asiat hyvinä ja huonoina, oikeina ja väärinä, oikeudenmukaisina ja epäoikeudenmukaisina. Maailmasta jossa on voittajia ja häviäjiä, arvokkaita ja arvottomia, uhreja ja rikoksentekijöitä.

Se on maailma, joka uskoo rakkauden ja onnellisuuden olevan hyödykkeitä, jotka voi ostaa ja myydä. Niinpä sekä rakkaus että onnellisuus vaikuttaa karttavan useimpia ihmisiä. He pitävät noiden kokemusten puutumista elämästään sen aiheuttamana, ettei ole riittävän fiksu, riittävän viehättävä, riittävän nokkela, riittävän kunnianhimoinen, riittävän terve, riittävän varakas, riittävän jumalaapelkäävä, riittävän onnekas tai pelkästään riittävän arvokas.

Sitä he eivät ole vielä huomanneet, että se ilo jota he etsivät aineellisesta maailmasta, on jo heitä varten. He voisivat ohittaa tuon välimiehen kokonaan ja mennä suoraan ilontunteeseen. Tämä vaatii harmonisoitumista sielunsa kanssa ja olemaan avoin uudelle olemistavalle. Uutta tapaa nähdä omat kokemuksensa.

Mutta useimmat eivät ole valmiita päästämään irti tuosta pelistä. Se on liian hauskaa, myös kaiken draaman ja trauman kera. Se on erittäin puoleensavetävää. Se saa ihmiset tuntemaan, että he ovat elossa.

Osa meissä kaipaa sitä intohimoa, jota tuontyyppinen maailma loi keinotekoisesti. Maailma jossa voisi olla aktivisti, yhteiskunnallinen tai kulttuurillinen tai poliittinen tienraivaaja. Maailma jonka rajattomiin aatteisiin voisi osallistua. Oli aina jotain voitettavaa fyysisesti, ihmistenvälisesti, yhteiskunnallisesti tai tunteellisesti. Täysin sopivaa 3D-maailmassa. Ja nämä ovat asioita, jotka pitävät ihmiset tuossa pelissä ja luovat keinotekoista intohimoa.

Tämän seurauksena, lähtiessämme tuosta maailmasta meistä tuntuu aluksi tyhjältä, tylsältä ja intohimottomalta. Tunnemme surua ja menettäneemme vanhan identiteetin, joka nojasi tuohon todellisuuteen. Mutta lopulta tylsyys antaa tietä uudenlaiselle intohimolle. Todelliselle intohimolle. Sellaiselle joka nojaa omaan sisäiseen olemukseemme, sieluumme. Ja sillä on paljon enemmän annettavaa meille, kuin vanhalla maailmalla.

Se maailma johon inkarnoiduimme uudestaan ja uudestaan, on pelkopohjainen. Olemme siirtymässä rakkauspohjaiseen maailmaan. Olemme jättämässä yrittämisen, puskemisen, mikrojohtamisen, kontrolloimisen, haluamiemme asioiden puolesta taistelemisen ja niiden suojelemisen maailman. Ja menemme maailmaan, jossa sallimme elämän palvella meitä.

Monet meistä saavat konkreettisia todisteita tuosta totuudesta. Joskus vain välähdyksiä, toisilla kerroilla kokemuksia, jotka herättävät kunnioitusta meissä.

ME TIESIMME

Me jotka olemme tämän transformaation kärkijoukkoa, tiesimme totuuden, kun olimme hyvin nuori ja tunsimme, että oli paljon enemmän kuin se, mitä koimme 3D-maailmassa.

Kun olin pieni tyttö, en voinut ymmärtää, miksi asioita ei vain materialisoitunut minulle, tullut helposti, ja äitini käski lopettamaan haaveilun. Mutta tiesin, ettei sen pitänyt olla sellaista kamppailua ja että meillä kaikilla oli kyky ilmentää halumme helposti. Ollessani niin nuori, minulla oli edelleen – kuten monilla pienillä on – muisto välittömästä ilmentämisestä, johon meillä oli kyky toisissa ulottuvuuksissa. En ollut tottunut tähän hidastettuun ja tiheään ympäristöön, jossa on aikaviive ja paljon vastustavia ajatuksia, joiden kanssa taistella.

Mutta nyt meillä on tilaisuus palata sielumme avatar-kykyihin ja myös nauttia tästä aika-avaruustodellisuudesta tavalla, jota emme ole koskaan ennen ihmisenä tehneet. Asiat virtaavat helpommin elämässämme ja tarpeemme tyydytetään synkronistisesti. Tämä johtuu siitä, että on vähemmän vastustusta ja enemmän sallimista. Enemmän energioiden vastaanottamista. Tunnistamme, että elämä palvelee meitä, energiat palvelevat meitä – ei toisinpäin.

Jos ihminen yrittää kuumeisesti kontrolloida kaikkea, sielu astuu etäämmälle ja odottaa, että ihminen rentoutuu ja on vastaanottavammassa tilassa. Sielu ei koskaan tuppaudu ihmiseen. Mutta kun ihminen on kutsunut sielun sisään, siitä tuntuu, että sielu ottaa hallinnan. Ja tämä pelottaa ihmistä. Vanhassa maailmassa, pelkopohjaisessa maailmassa, ihminen oppi odottamaan, että "jotain pahaa tapahtuu kohta". Erityisesti jos jotain hyvää tapahtui.

Siis on molemminpuolisia myönnytyksiä. Kyse on sielun ja ihmisen välisestä kehittyvästä suhteesta. Sielu myös tutustuu ihmisvastineeseensa intiimillä tavalla, mitä se ei ole koskaan ennen tehnyt, koska ihminen on pitänyt hyvin pitkään sieluaan käsivarrenmitan päässä.

Ja tämä kaikki tapahtuu luonnollisesti osana transformoitumista ihmisestä jumalaiseksi ihmiseksi. Kehon, mielen ja sielun kaunis ja pyhä yhteensulautuminen.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.