KAKSINAISUUDESTA POISTUMINEN

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

10.11.2018

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jos katsomme maailmantapahtumia, asiat näyttävät melko ankeilta. Ihmiset ovat edelleen melko tiedostamattomia. Mutta saavutamme heräämisessämme kohdan, jossa ymmärrämme, miksi ihmisrotu tekee, mitä tekee. Tajuamme sen. Se näyttelee galaktista tarinaa, joka alkoi, ennen kuin tämä leikkikenttä, maaplaneetta, valtava kaksinaisuustodellisuus, luotiin.

He ovat, niin kuin me olimme, kaksisuusjärjestelmässä, joka luonteensa mukaisesti on oikea ja väärä, hyvä ja huono, valo ja pimeys, maskuliininen ja feminiininen. Ja vastakohtaisuuksien järjestelmässä niitä projisoidaan. Ja siitä tulee konflikti.

Sitä 3D luotiin tekemään. Se on ominaisuus, ei vika. Sillä tavalla sielu voisi tunnistaa asioita, joita ei tiedetty aiemmin. Se on tavallaan päällekäyvä virtuaalitodellisuus. Se mitä tapahtuu sisällä, heijastuu ulospäin.

Ongelmana tuossa todellisuudessa on, että jonkin ajan kuluttua se on viettelevä ja hauska ja vaatii vähemmän työtä, kuin pohdiskella itseään, kohdata syvät pelot, hyväksyä ne ja näin muuntaa ne.

Mieli on kuningas 3D:ssä. Se hallitsee ja kontrolloi todellisuutta sielun kustannuksella. Ja jos sitä ei pidätellä, se riehuu ja meillä on tilanteita, jotka ovat todella noloja, kuten myrkyllinen patriarkaatti – rasismin, naisvihan, homofobian, ksenofobian, fasismin ja terrorismin kera. Miten pitkälle ihmiset menevätkään voidakseen välttää pohtimasta noita ärsyttäviä tunteita, kuten pelko, suru, itseinho ja hylkääminen.

Jos se ei olisi totta, meillä ei olisi yhtä itseään lääkitsevää yhteiskuntaa – sellaista joka katsoo läpi sormien ja jopa ylistää aggressiivisuutta. Jos konflikti (lue: vihollinen) on "tuolla ulkona", minun ei tarvitse katsoa, mitä on tässä (lue: pelottava tunnehelvetti, joka riuduttaa minut).

ITSEN PELKO

Kiusaajilla, tyranneilla, diktaattoreilla, valkoisen ylivallan kannattajilla (ja annetaanpa kunnia sinne, minne se kuuluu … oikean siiven evankelisilla) on kaikilla yksi yhteinen asia. Pelko. He pelkäävät, että heidät ottaa panttivangiksi – ei jokin toinen rotu, sukupuoli, uskonto tai kansallisuus, vaan omat tunteet.

Siihen on syynsä, etteivät tämän tyyppiset ihmiset pohdi itseään. He olisivat kauhuissaan siitä, mitä löytävät. He tuomitsevat toiset hyvin ankarasti, koska alitajuisesti he tekevät sen itselleen. Heidän vihansa toisia ryhmiä, sukupuolia ja rotuja kohtaan on heijastusta heidän omasta itseinhostaan.

Sen tiedostaminen enemmän olisi liian tuskallista heille. Miksi he haluaisivat mennä siihen? He eivät halua kohdata omaa sisäistä tuomaristoaan. Machomahtailun, omahyväisyyden, megalomanian ja raivon alla on häpeää.

Voitko kuvitella, että kukaan on niin kauhuissaan pelkästä tunteesta (muu kuin viha), että hän turvautuisi sellaiseen äärimmäisyyteen, kuin väkivalta, välttääkseen tuon herkän ja haavoittuvan hetken? Ja he kutsuvat liberaaleja lumihiutaleiksi.

HAAVOITTUVUUDEN VAHVUUS

Mutta öykkärit, kuten Trump ja muut nationalistit, ovat itse asiassa heikkoja. Ja he kiusaavat noita toisia, koska he näkevät näiden vahvuuden - ei, koska he näkevät nämä heikkoina.

He näkevät uhreissaan ja syntipukeissaan sisäistä vahvuutta, jota heillä itsellään ei ole. Niillä joita on kauan sorrettu yhteiskunnissa, on sisäistä päättäväisyyttä, myötätuntoa itseään ja toisia kohtaan. Koska he ovat sallineet itsensä omaksua maailman pimeyden, heille oma varjo ei ole vieras. Varjon ollessa nuo haudatut tunteet.

He näkevät tuon vahvuuden erityisesti naisissa, sekä miehissä jotka ruumiillistavat feminiinisyyden. Ja kenties se hirvittää heitä eniten.

Historiallinen alistaminen ja läpitunkeva vihamielisyys naissukupuolta kohtaan on tehnyt kaikkea muuta, kuin heikkoja yksilöitä. Se mitä naisten on tarvinnut kestää ja mitä he eivät ole voineet ilmaista seuraamusten pelosta … ei ainoastaan itselleen, vaan niille joita he ovat halunneet suojella … on luonut sisäistä vahvuutta. Naiset ymmärtävät – paljon enemmän kuin miespuoliset vastineensa – että vahvuudessa ei ole kyse stoalaisuudesta ja suruntunteiden pullottamisesta. Siinä on kyse syvimpien tunteidensa kohtaamisesta, tuomitsematta. He ymmärtävät, että haavoittuvuus ei ole heikkoutta. Naisvihaajat eivät oikeasti näe, syvällä sisällään, naisia heikkoina. Täysin päinvastoin.

Huomaamme, miten Trump ei yrittänyt kätkeä omaa halveksuntaansa Blasey-Fordia kohtaan (ei siksi, ettei hän uskonut tätä, vaan koska hän uskoi) ja hämmensi omaa kantaansa propagandalla, että tämän kaltaiset naiset tekivät Amerikasta turvattoman pojille ja miehille.

On ironista, että miehet jotka äänekkäimmin ja vahvimmin väittävät naisten olevan luontaisesti heikkoja, tekevät kovimmin työtä sortaakseen heitä. Tyrannit ja öykkärit ymmärtävät tiedostamattomalla tasolla, että niissä on jotain vankkumatonta ja häviämätöntä, joiden on täytynyt taistella perusihmisoikeuksiensa puolesta. Heidän haavoittuvuudessaan on vahvuutta.

Missä tahansa yhteiskunnassa varjon ja feminiinisyyden kieltäminen johtaa lopulta äärimmäisyyksiin. Se voi ilmentyä jopa vaarallisilla tavoilla, kuten terroristihyökkäys. Monet jotka syyllistyvät väkivaltaan, ovat oikeutetuista ryhmistä itse, kuten valkoisen ylivallan kannattajat tai valkoiset nationalistit, joiden identiteetti on rakennettu korttitalon varaan. He pelkäävät salaa omaa haavoittuvuuttaan. Ja he liittävät tuon haavoittuvuuden heikkouteen.

SOITTO TULEE TALON SISÄLTÄ

Nekin jotka eivät ole välttämättä väkivaltaisia itse, mutta jotka tukevat värillisten ihmisten pitämistä maan ulkopuolella, ovat vakuuttuneita, että väsyneiden, köyhien ja rauhaa etsivien pakolaisten karavaani on terroristeja. Mutta soitto tulee talon sisältä. He ovat sokeita oikeille terroristeille. Se on heidän valkoinen, amerikkalainen naapurinsa, joka on varastoinut armeijatason aseita ja on tarpeeksi epävakaa toimiakseen tappamisvillityksen mukaan ja jolle on antanut epäsuorasti luvan USA:n presidentti.

Jos pelkoa ei tutkita, vaan sen annetaan kalvaa, ja sitten autoritaariset johtajat lietsovat sitä, se johtaa terroristiseen väkivaltaan. Luonnollinen sivutuote tasapainottoman mielen kyvystä luoda vainoharhaa ja salaliittoteorioita … vihollisia ja vaaroja joita ei ole olemassa. Terroristi yrittää pelotella toisia, jotta hän voi itse kieltää oman pelkonsa.

Miten yhteiskunta alkaa parantaa mieltä, joka aiheuttaa tuollaista kaaosta? Ystävystyminen varjon kanssa on hyvä lähtökohta.

TEIMME VALINNAN

Ja sitä olemme tehneet, me jotka olemme uuden tietoisuuden eturintamassa. Olemme ystävystyneet varjon kanssa, ja se on ollut vaikein työ. Useimmat ihmiset, myös henkisessä yhteisössä, menevät vain tiettyyn pisteeseen ylösnousemuksessaan ja pysähtyvät siihen paikkaan, kun tullaan noiden ikivanhojen tunteiden sallimiseen tulla esiin. Tarvitaan taitavaa sielua työskentelemään noiden tunteiden kanssa, kuten me olemme tehneet. Olemme havainneet, etteivät nuo tunteet riuduttaneet ja tuhonneet meitä, vaikka siltä tuntui toisinaan.

On ajatussuunta, että meidän täytyy keskittyä vain positiiviseen ja sitten elämästämme tulee paljon onnellisempaa. Ja vaikka elämä tosiaan heijastaa tietoisuustilaamme, ruumiillistuneella valaistumisprosessilla on tapana häiritä järjestelmiä, jotka olivat jumissa, ja vapauttaa ne. Ja on vaikea kieltää sitä, että vanha kaksinaisuusjärjestelmä on jumittunut siitä vanhasta tunnetaakasta, jota ihmiset yrittävät jatkuvasti raahata mukanaan.

Monet meistä ovat tehneet valinnan, monien tuon perspektiivin elämien jälkeen. Sanoimme: "Olemme valmiita!" Ja tuolla hetkellä kutsuimme Hengen, sielun, "minä olen" -olemuksen tulemaan kehoomme ja elämäämme. Tuolla hetkellä aloimme siirtyä pois kaksinaisuudesta, ja sitten meillä alkoi kaikki muuttua.

21.12.2012

Monet valotyöntekijät haluavat päästä pois täältä. Enkä syytä heitä. Tämä on tiheä planeetta, jossa on julma tietoisuus, erityisesti niille jotka tiedostavat laajemmin. He olivat pettyneitä, kun 21.12.2012 tuli ja meni, eikä heitä nostettu viidennen ulottuvuuden rakkauden, yhteistyön ja yhteisten arvojen maailmaan.

Noita skenaarioita on hauskaa kuvitella, mutta siitä voi tulla häiriötekijä. Sitten ihmiset odottavat jotain tapahtuvan. Ja odottavat. Ja odottavat. Sitten he odottavat seuraavaa asiaa, jota ei tapahdu.

Valaistuminen on enemmän perspektiivi kuin määränpää. Siinä on itse asiassa kyse laajentuneen itsemme tuomisesta tähän ympäristöön. Se oli sielumme tarkoitus ennen inkarnoitumista tähän elämään. Tuoda valoa tiheään ympäristöön. Olemme surullisenkuuluisia järjestelmän tuhoajia. Kotona meidät tunnetaan pioneereina, ja olimme melko innostuneita päästessämme tänne tässä elämässä avaamaan ovia, jotka oli naulattu kiinni varsin pitkän aikaa.

Myönnettäköön, että tuo höyry on lähtenyt meistä ja törmäsimme odottamattomiin tientukkeisiin. Monista meistä tuntuu melko lyödyltä, ja ihmettelemme, miksei koko tätä suunnitelmaa ollut paremmin ajateltu. Tuntuu toisinaan siltä, että hivuttaudumme eteenpäin. Tietysti siihen on syynsä. Tiedämme, miten voimakasta valo on mielelle ja fyysiselle keholle. Jos se tapahtuisi nopeammin, kiihdytetympänä, meillä olisi vaarana polttaa järjestelmämme täysin.

Mutta täytyy myöntää, että on uskomatonta, että olemme päästäneet irti niin paljosta, myös ihmistarinastamme. Myös karmasta ja tarpeesta kamppailla ja kärsiä todistaaksemme oman arvomme.

Ja jos mietit, oletko vapautunut kaikesta siitä tai isosta osasta sitä, erinomainen mittari on, miten irrallaan tunnet olevasi 3D-maailmasta kotiovesi ulkopuolella. Ihmisistä elämässäsi ja yhteisössäsi. Tuo intohimottomuus joka sinua vaivaa, saattaa olla todellisuudessa hyvä merkki siitä, että siirryt lähemmäs vapauttasi. Kaksinaisuusmaailmassa irrallisuus nähdään huonona merkkinä – olemisena piittaamaton tai vastuuton. Mutta se on vain irtipäästämistä tunnevyyhdistä.

Monet henkiset etsijät uskovat, että heidän täytyy lähteä vuorenhuipulle ja eristäytyä muista löytääkseen tuon vapauden. Mutta vapaus jota etsimme, on sisällä. Se on mm. vapautta pelosta.

Huomaat ajan kuluessa, että myös vanhat ihmishuolet ja -murheet ovat vähemmän pakottavia. Asiat selviävät, ja tarpeesi tyydytetään synkronistisesti, yrittämättä ja mikrojohtamatta.

Kuulostaa kliseeltä, mutta hetkessä oleminen on uutta tietoisuutta. Mieli vihaa sitä, koska se haluaa tietää, mikä suunnitelma on. Mutta uudessa energiassa ei ole suunnitelmaa. Siinä on kyse suhteen kehittämisestä sielumme kanssa, joka on tyydyttävä joka tasolla. Uusi energia josta löydämme itsemme, on turvallista energiaa. Se on itsensä toteuttavaa ja täydellistä. Ja huolistamme huolimatta, jotka ovat pääasiassa ehdollistunutta mieltä, olemme poistuneet kaksinaisuudesta, jossa elimme aioneita.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.