NÄKÖKULMA

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
10.10.2020
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun tänä aamuna kävelin Paneraan, menin tavalliselle paikalleni tiskillä, jossa on seinässä pistorasioita, jotta voin ladata iPadini, josta tuntuu akku tyhjenevän useammin (se on toinen tarina). Heitin tavarani tiskille. Barista jonka tunnen, antaa minun istua tiskin ääressä, vaikka se rikkoo kahden metrin sääntöä. Nykyään on vähän löysempää.

Mutta nainen viereisessä pöydässä informoi minulle, että tiski oli kiellettyä aluetta. Hymyilin hänelle ja sanoin: "Kaikki on ok, barista antaa minun istua tässä."

Siihen hän vastasi: "Mutta siinä ei ole kahta metriä."

Saattaa kuulostaa piittaamattomalta, mutta luulin, että useimmat ihmiset ovat tässä kohtaa jo rennompia viruksen osalta. Olin väärässä.

Heilautin anteeksipyynnön ja löysin toisen löydän, jossa oli onneksi pistorasia. Kaikki siis selvisi.

Paitsi … no, se suututti minua. Älä käsitä minua väärin, kunnioitan täysin tuota sääntöä, kun pyydetään, ja kunnioitin tietysti tuon naisen pyyntöä. En haluaisi elää maailmassa, joka ei kunnioittanut.

Paitsi … olin vihainen. Ja tiedän miksi. Se on vain vähän kärsimättömyyttä.

Ymmärrän, miksi koronavirus on tänä aikana tällä planeetalla, eikä se ole sattumanvaraista. Ymmärrän, että jos se tarttuu johonkuhun, hän kutsui sen omasta tarkoituksestaan, vaikkei hän tiedostaisi tuota tarkoitusta. Tasolla jota hänen ihmismielensä ei käsitä, hän tarvitsee sen apua tietoisuutensa muuttamisessa. Virus on täällä tänä aikana auttamassa ihmisiä muuttamaan tietoisuuttaan, joka on ollut jumissa.

Ymmärrän myös, että nämä maskit joita meitä pyydetään käyttämään, estävät hyvin vähän infektiota, vaikka ihmisiin tarttuisi sattumanvaraisesti.

Ymmärrän, että useimmat ihmiset ovat niin pihalla viruksen tarkoituksesta, että he uuvuttavat itsensä.

Kourallinen meitä ymmärtää tämän, me jotka olemme käyneet läpi heräämisemme ja me – hetkinen, puhun omasta puolestani – minä en ole koskaan ollut huolissani tämän viruksen tarttumisesta, koska en ole tuosta maailmasta.

Mutta joskus on vaikeaa tarkkailla tuota maailmaa, joka edelleen uskoo, että jokin ulkopuolelta voi sattumanvaraisesti tulla sen kokemuksiin.

Mutta toisaalta, on ihmisluonne tuntea alttiutta asioiden tapahtumiselle ulkopuolelta. Tunnen tuolla tavalla joistain muista asioista elämässäni, niin pitkälle kuin olen päässytkin tässä heräämisessä. Mutta ymmärrän enemmän kuin koskaan, että nuo tunteet, pelot, huolet tulevat mielestäni. Eivät sydämestäni tai sielustani. Ja vaikka nuo tunteet ovat hyvin mukaansatempaavia, se ei merkitse, että ne ovat totuuteni.

Minusta tulee tietoisempi sitä, että se mitä koemme ulkopuolella, on omassa energiassamme. Ja minusta tulee terävämmin tietoinen siitä, kun aikaa kuluu.

Tai kenties toinen tapa ilmaista se: asioita ja tilanteita vedetään luoksemme suhteessa siihen, mitä hallitsevaa taajuutta lähetämme. Energia palvelee meitä aina, vaikkei siltä näyttäisikään. Se palvelee iloamme, ja se palvelee pelkoamme. Se ei tee eroa.

Käyttäessämme esimerkkinä sitä naista, joka pyysi minua tänä aamuna istumaan muualla … jos hallitsevat energiani olisivat taistelunhaluisia, olisimme luultavasti joutuneet riitaan. Sanalliseen, tai pahempaan.

Mutta en ole enää kiinnostunut draamasta, ainakaan siinä määrin, että saisin mustan silmän tai heitettäisiin tuolilla.

Siis pointtini on, ja minulla on tosiaan sellainen … No, sinä luet tätä, joten olet niitä, jotka ymmärtävät, mitä esitän tässä.

On monia perspektiivejä samasta tilanteesta. Käytännöllinen ja laajempi. Useimmat ihmiset ovat käytännön perspektiivissä. He eivät pysty näkemään suurempaa kuvaa energiatasolla.

Mutta he alkavat tuntea, että elämä sellaisena kuin he tietävät sen, on muuttunut ikuisiksi ajoiksi. He ovat hämmentyneitä. Ja he ovat puolustuskannalla, vielä enemmän koska heistä tuntuu hyvin haavoittuvalta.

Mutta he uskovat olevansa haavoittuvia jollekin "tuolla ulkona", eikä loppua ole näkyvissä, he uskovat.

Siinä kohtaa me tulemme mukaan. Ymmärrämme, että on suurempi kuva ja että luomme todellisuutemme omilla energioillamme. Olemme käyneet läpi sen, mitä ihmiskunta käy nyt läpi.

Elämämme ei ole kuvankaunista, mutta meillä on tosiaan laajempi perspektiivi, ja vain olemalla tällä planeetalla tänä intensiivisenä aikana voimme näyttää muille, miten se tehdään – vain nauttimalla elämästä, ilman draamaa ja pelkoa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.