OLETKO MIELETÖN?

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)

1.6.2017

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jos joku sanoo sinulle, että olet mieletön, se ei ole enää suuri loukkaus. Jos pääset jossain kohtaa päiväsi aikana paikkaan, jossa olet mieletön, onnittele itseäsi – pärjäät hyvin. Olet askeleen lähempänä täyttä mestaruuttasi.

Ja "mielettömyydellä" en tarkoita ajatustesi kanssa painimista. Tai hullulta tuntumista. Se on vain olemista syvällä mielessäsi. Tiedät nuo hetket, koska olet aisteissasi – on kyse sitten haju-, tunto-, maku-, näkö- tai kuuloaistista.

Ja noina hetkinä sallit energioiden virrata. Sallit ruumiillisuneen valaistumisprosessin virrata. Kun alat kysyä asioista, kuten miksi sinusta tuntuu pahalta tai miksi sinusta tuntuu hyvältä, olet poissa virrasta ja takaisin mielessäsi.

Älä ole huonona, jos on vaikeaa olla mieletön, koska mieli on addiktoiva. Addiktoivampi kuin mikään aine. Itse asiassa silloin kun ihmiset ottavat tiettyjä aineita tunteakseen olonsa hyväksi, he kutsuvat sitä "mieltä muuntavaksi kokemukseksi". Mutta todellisuudessa mieltä ei muunneta, vaan se siirretään taustalle. Joillain ihmisillä on ns. huono trippi huumeen vaikutuksen alaisena, koska mieltä pelottaa.

Sitä ei opasteta turvallisesti taustalle, ja se tuntee uhkaa.

Mutta valaistumisessa opastamme mielen hitaasti olemaan taustalla. Tämä prosessi tuntuu vaivalloisen hitaalta toisiaan, koska ehdollistunut ihmismielemme saa itku-potku-raivarin. Se sekoaa. Se menettää kontrollin. Mielelle valkenee hitaasti, ettei sillä oikeasti ole hajuakaan, mitä tehdä. Tämä valaistumisjuttu ei ole sen heiniä.

Sillä ei ole hajuakaan, miten keho parannetaan tai miten luodaan taloudellista yltäkylläisyyttä. Se ei tiedä mitään siitä, että innostutaan oikeasti elämästä pelkästään täällä olemisen vuoksi, eikä yritetä puristaa iloa toisilta tai ulkopuolelta.

Mielen työntäminen taustalle liian nopeasti olisi kuin todella huono trippi. Ihmispersoonallisuutemme ei voisi käsitellä sitä kaikkea kerralla.

Mieli on kuin pelästynyt lapsi. Sitä ei voi vain käskeä huoneeseensa, kun se pelkää. Täytyy tunnustaa sen pelko. Ja sitten – tämä on aikaa vaativa osa – sallit vain ikuisen SINUN tulla sisään. Se on lohduttavaa myös mielelle, koska mieli alkaa tuntea tuon ehdottoman rakkauden.

Niinpä vastarinnasta päästetään irti. Seuraavalla kerralla se ei sekoa yhtä paljon ja se alkaa nähdä uuden kuvion: mitä enemmän se menee taustalle, sen parempi sille. Ja se voi silloin tehdä, mitä sen oli tarkoitus tehdä – tehdä tiettyjä tehtäviä meille ja huolehtia tietyistä yksityiskohdista.

Mielemme alkaa tuntea, että se on edelleen osa elämäämme eikä ihmispersoonallisuuttamme tuhota. Itse asiassa siitä alkaa tuntua, että sielu todella pitää tuosta persoonallisuudesta. Se kunnioittaa ja arvostaa sitä.

Mitä enemmän pystymme vain rentoutumaan tähän prosessiin, sitä parempi. Mitä enemmän voimme olla aisteissamme, sitä enemmän sielu voi olla kehossamme. Kaikki hyötyvät. Mielemme ja persoonallisuutemme. Ja lopulta myös fyysinen osa alkaa vastata siihen.

Mitä enemmän pystymme olemaan aisteissamme, sitä enemmän tässä ruumiillistuneessa valaistumisessa on tolkkua meille.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä.
Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.