Sisäistä voimaa

Share |

Perjantai 31.8.2012 klo 11:12 - Marja


Heinäkuun lilluin ihanissa korkeissa energioissa. Kävin Ultrapäivillä ja sen jälkeen koko loppukuun olin lasten kanssa mökillä, lekottelin, luin henkisiä kirjoja ja meditoin. Ja sitten tuli elokuu, arki alkoi ja iski aivan hirvittävä masennus. Tuska oli pakahduttava. Onneksi luin Hoffmanin kanavoinnin ”Ylösnousemus ja masennus” ja tajusin, että juuri tästä oli kyse: heinäkuussa virrannut korkea energia puristi sisuksistani esiin sen matalamman värähtelyn, joka minun oli nähtävä, että pystyin tekemään sille jotain. Vaikka tajusin tämän, aika tuskalliselta se masennus taas kerran tuntui…

Koska tajusin, että kyseessä oli hyödyllinen prosessi, antauduin sille ihan täysiä. Ja niinhän siinä kävi, että kun en vastustellut, alkoi tapahtua. Vuosikausien kipuilu huonon parisuhteen takia kilpistyi selkeydeksi: minun on erottava ja pelastettava itseni, muuten kuihdun täysin tämän tuskan alle. Ja kun tämän päätöksen olin tehnyt, sain vapautuksen. En enää kokenutkaan olevani jumissa parisuhteessani. Tajusin, että minulla on vaihtoehtoja. Ja tässä vapautumisen energiassa vihdoin tajusin sen oppiläksyn, joka tässä suhteessa minulla on ollut opittavana. Mikä oivallus!

Olen kaikki nämä vuodet ollut sitä mieltä, että minussa on aika paljon maskuliinista voimaa, teenhän kotonamme paljon perinteisesti miesten hommiksi ajateltuja asioita, kuten remontit, huonekalujen kokoamiset, sähkötyökalujen käytöt jne. Samoin työni vaatii olemista maskuliinisella puolella – tulosvastuullisuutta, nopeita päätöksiä, viileitä analyysejä… Mutta minulla oli yksi perustavanlainen käsitys siitä, miten elämä toimii, joka esti maskuliinisen sisäisen voimani palamisen täydellä liekillä. Ajattelin koko ajan alitajuisesti, että maailma toimii siten, että ihmiset antavat toisilleen sen mitä toiset tarvitsevat. Joten siksi parisuhteessani aina vaan odotin ja odotin, että milloin mieheni alkaa ottaa minut huomioon, että minunkin tarpeeni täyttyisivät. Vuosikausia odotin kärsimättömänä, että milloin mieheni ”tulee järkiinsä” – vähentää harrastuksiaan että minäkin saan joskus omaa aikaa, alkaa käyttää rahaa järkevämmin että minäkin saan tarvitsemiani asioita, tekee kotityöt pyytämättä jne. Ja nyt sen vihdoin tajusin, ettei mieheni koskaan ”tule järkiinsä”, koska hän näkee maailman toimivan eri tavalla kuin minä. Hänen näkemyksensä mukaan ihminen ottaa sen mitä hän tarvitsee. Ei ihme että meillä oli vaikeaa, minä odotin että hän antaa ja hän odotti että minä otan!    

Kun tämän asian hoksasin, osasin saman tien alkaa vaatia niitä asioita, joita tarvitsen pysyäkseni elossa ja hyvinvoivana. Eikä miehelläni ole mitään ongelmia antaa minulle mahdollisuuksia saada näitä asioita, tätähän hän on koko ajan odottanut. Aivan ensimmäiseksi sovimme miten jaamme kotityöt puoliksi. Sitten ostin halvan käytetyn auton että pääsen lasten kanssa kotoa joskus jonnekin, merkitsin yhteiseen kalenteriin omia menojani, ilmoittauduin meditaatioiltaan ja raakaruokakurssille, tilasin Minä Olen –lehden…   

Ja kun aloin pitää huolen siitä, että saan sen mitä koen tarvitsevani, niin sisääni syttyi saman tien ihana, rauhallinen voiman tunne. Tajusin, että tämä oli se oppiläksy, joka minun piti tässä suhteessa oppia. Nyt koen omanarvontuntoa, itsekunnioitusta ja syvää rauhaa. Ja mikä kummallista, saman tien tämän sisäisen voiman löytymisen kanssa aloin kyetä suhtautumaan muihin ihmisiin huomattavasti aiempaa myötätuntoisemmin, armollisemmin ja ymmärtäväisemmin. Vaikka olen vuosikausia halunnut nähdä muut ihmiset rakkaudellisesti, olen aina silloin tällöin saanut itseni kiinni kummallisen tuomitsevista ja ärsyyntyneistä aatoksista muita ihmisiä kohtaan.

Ja nyt sen tajuan: lempeys ja armollisuus (eli feminiininen energia) voi virrata tasapainoisesti sekä toisia että itseä kohtaan, kun oma sisäinen voima ja vahvuus ja omat rajat (eli maskuliininen energia) on kunnossa. Eikä tämä puoli ollut minulla kunnossa. Kaikesta vahvasta ulkokuoresta ja pärjäämisestä huolimatta koin alitajuisesti olevani kynnysmatto ja hyväksikäytetty piika, joka aina vaan venyy ja venyy ja yrittää rakastaa siitä huolimatta että tuntee olevansa tukahtumassa. Ei ihme, että yritykseni olla myötätuntoinen toisia kohtaan ei sujunut häiriöttä, se ei virrannut omasta voimastani vaan omasta voimattomuudestani.

Nyt olen aivan sanomattoman kiitollinen näistä parisuhdekärvistelyn vuosista, sillä se pakotti minut ottamaan oman voimani käyttöön. Kauan vaan asian tajuaminen kesti… Tekisi mieli soimata itseäni tyhmäksi, mutta en soimaa, koska tämä oli minun oppiläksyni, siksi tämä yksinkertainen asia oli minulle vaikea ja hidas opittava. Elämän oppiläksyt ottavat sen ajan minkä ottavat. Kun opittavan asian tajuaa, saa sellaisen selkeyden ja voiman, että läksyn kanssa takkuamiseen käytetyt vuodet eivät harmita lainkaan. Joskus suurimmat oivallukset syntyvät juuri kärsimyksen kautta. En olisi kokenut niin suurta tukahduttavaa tuskaa näiden vuosien aikana ellei tässä olisi ollut jotain tärkeää opittavaa. Kiitos tästä siis! 


Kommentit

31.8.2012 17:21  eijuska

Kiitos kaunis jakamisesta rakas ystäväni<3

2.9.2012 20:44  Kultsin Kämppä

Ihan mielettömän upea blogi sulla! Samojen mietintöjen parissa painiskelen itsekin, joten oikein ahmimalla kahlaan tekstihistoriaasi läpi. Kiitos tästä!

2.9.2012 21:49  Hely

Kiitos tästä kirjoituksesta! Toivotan ihanaa löytöretkeä uudessa maailmassa! Kaikki on sinua varten nyt, kun voit ottaa itsellesi sen, mitä tarvitset ja haluat.

Kaiken touhun ja kiireen keskellä huomaan, että on vaikeaa aina tietää mitä haluaa, ja mitkä on niitä asioita, joista tykkää. Onneksi on ihan pieniä ja yksinkertaisia asioita, joita voi valita päivittäin, aina ei tarvitsekaan tehdä koko loppuelämää koskevia päätöksiä.

Monesti huomaan suunnittelevani paljon ISOJA asioita. Päivämme ovat kuitenkin täynnä pieniä asioita, joihin voisi keskittyä yhtälailla.

Olkoon syksymme omien päätösten ja oman voiman kerryttämisen aikaa!

2.9.2012 22:35  Sunshine

Ompa ihanaa, että löysin blogisi. Ihanaa ja rehellistä avoimuutta teksteissäsi. Aivan upeaa! Ihana lukea näitä lapsen uteliaisuudella kirjoitettuja tarinoita, koska silloin niistä välittyy aito kiinnostus elämään ja sen toimivuuteen. Kiitos, kiitos, kiitos :)

3.9.2012 8:32  Isoäiti

Kiitos Marja! Et ole yksin, vaan suurimmalla osalla naisista omavoima on muiden käytössä eli on sama oppiläksy ... Hienosti ratkaistu ja perhe on koossa vielä ... maskulinisen ja feminiinisen tasapainosta on kysymys koko ajan eikä vain toisen osan ... Itsensä rakastaminen merkitsee iloisten asioiden sallimista itselle, joten kaikki löytöretkelle itseen, mikä tekee aikuistenoikeasti iloiseksi ... jaetaan sitä ja valoja syttyy kaikkialle ...

Ohitin tämän polun 10-vuotisen merkkipaalun ja olen aivan eri ihminen nyt ja siitä itselle ja universumille suuri KIITOS! Sielun eheytyminen jatkuu ... trallallei ...

4.9.2012 22:23  Helena

Koin aivan samanlaista viime kesänä!!!! Ihmettelin, miksi olen niin onneton ja masentunut ja ahdistunut vaika oli kesä ja vapaata ja ihanaa. Sitten päätin käydä kaikki tunteet läpi ja pääsin vapaaksi. Jos olisin kuunnellut egoani, olisin eronnut! Onneksi en sitä tehnyt vaan sain "rakastua uudelleen":-)

13.11.2012 19:58  Angelique

Juuri tällaista valoisaa ajatusmaailmaa olen etsinyt!
Astrologia ja reiki avasi minulle uuden maailman. Olen aina tuntenut itseni jotenki ulkopuoliseksi, mutta näiden harrastusten myötä pääsin omieni joukkoon♥
33 yhteiselon jälkeen uskalsin vihdoin laittaa myös avioeron vireille. Oli vuosia tunne, kuin olisin ajellut jarru päällä tai puolilla valoilla.
Vaikea tämä prosessi on, kun en saa lähiomaisilta tukea. Onneksi on työkaverit ja muut ystävät!

18.11.2012 13:17  Monni

Hienosti olet oivaltanu sen saamisen ja antamisen, koska ne ovat samoja, niin kauan kuin ei liitä siihen antamiseen ?hintalappua? tai toisin sanottuna odota, että kun tein näin sinulle, jäät velkaa. Kun sitä ei oivalla sen kokemuksen todellista merkitystä, kokee puutetta jostain ja jää odottamaan hyvitystä, kunnes puntit on tasan. Ja taas tulee uusi kokemus ja taas käydään vaihtokauppaa erilaisin ?hinnoin?.

Käytän erilaisista energiapurkauksista hieman toisenlaista termistöä, koska se on ymmärrettävämpää itselleni. Se mikä on nk. negatiivista, onkin se lahja, jota ei mielellään haluta avata, vaan mieluimmin työnnetään pois. Mutta se ei lähde sieltä mielestä pois alas painamalla, van kerääntyy ja kasvaa suuremmaksi, kunnes räjähtää. Kun sen avaa, siinä onkin se vapautuminen.

Se negatiiviseksi kutsuttu ?energia?, ei olekaan mikään energia, vaan sen Jumalan luoman Todellisen Identiteetin kutsu, joka lempeästi odottaa, milloin on valmis katsomaan uudelleen, sitä negatiivista pattia syyttömyydestä ja viattomuudesta käsin, jolloin tekee havainnon, ettei se niin pelottavaa ollutkaan, vaikka egomieleni niin yritti väittää, pitääkseen sen Todellisen Identiteetin kaukana.

Kun sitä ei vastusta, se antaa mahdollisuuden armoon ja anteeksiantoon, ilman toisen osapuolen syyllistämistä. Koska kyse olikin vain siitä, että olen ymmärtänyt antamisen ja saamisen väärin. Kun sen ymmärtää oikein, antaessaankin saa. Saa luopua vanhoista ajattelumalleista ja se toinen ihminen on juuri oikeassa paikassa näyttämässä , millaisen valinnan tekee. Menenkö sen vanhan kaavan mukaan, joka johtaa draamaan, vai annanko tilaa rakkaudelle. Se on sitä todellista rakkautta, joka ei näe syyllisiä, omasta syyllisyydestään käsin, vaan on antanut anteeksi itselleen, eikä katso niitä NYT hetken kokemuksia menneisyydestä käsin . Silloin se todellinen rakkaus laajenee ja näkee jokaisen sellaisena, jollaiseksi Jumala kunkin loi ? vapaaksi, joka tunnistaa todellisen Identiteettinsä.

Kaikenlainen syyllistäminen ei ole mitään muuta kuin itsensä syyllistämistä. Näkee toisessa osapuolessa ärsyttäviä piirteitä tai toimintaa, mutta ne ovatkin oman mielen heijastuksia, joita toisessa katselee. Käsittelemättömiä ajatuksia, itsevihaa ym. Eli samaistumista heikkouteen ja pienuuteen, ts. egomieleen.

Ihmisinä meillä on 2 valinnan mahdollisuutta. Toinen tie johtaa rakkauteen, rauhaan ja viattomuuteen, jolloin näkee muutkin sellaisina. Toisen mielen eli sen egomielen kuunteleminen johtaa draamoihin, syyllistämiseen, levottomuuteen ym., eli näkee toiset samanlaisina kuin itsensä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini