Merlin minä olen -sarja
SHOUD 7

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
3.4.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Aah! Hyvä olla täällä taas. Hyvä olla shaumbrojen kanssa. Hyvä olla täällä Konassa Shaumbra-paviljongilla. Suuri ilo olla täällä teidän kaikkien kanssa. Aah!

Meillä on melko monia asioita varastossa tälle päivälle, ja ensinnäkin, kiitos, rakas Linda. Näytät viehättävältä tänään.

LINDA: Kiitos.

ADAMUS: Kyllä. Ja te kaikki näytätte melko viehättäviltä. Tarkistan energianne, tarkistan energiatasapainonne, energiasynkronisminne, ja päivänä minä hyvänsä (huvittuneena, viitaten alussa soitetun kappaleen nimeen ja sanoihin) päästään siihen. Päästään siihen. On vähän parempi tilanne, vähän enemmän synkronissa joka kerta, kun puhumme.

Nimittäin shoud – tämä kaunis asia jonka teemme joka kuukausi nimeltään shoud – on kuin tilannekuva. Se on tilannekuva shaumbra-historiasta. Se on tilannekuva siitä, missä jokainen teistä on, enkä minä tai te suunnittele näitä pitkä aika etukäteen. Ne tapahtuvat todellakin hetkessä. Emme sano viikkoja etukäteen: "Tämän teemme shoudissa." Se tapahtuu tavallisesti edellisyönä. Joskus aamulla. Joskus melkein – esimerkiksi tänään – musiikin soidessa, koska kaikki tapahtuu nyt välittömästi hetkessä, nyt-hetkessä.

Ja sitten teemme tämän shoudin. Kuvaamme sen. Nauhoitamme sen, jotta se on myöhemmin niiden saatavilla, jotka tulevat teidän jälkeenne. Mutta se on tilannekuva koko tästä uskomattomasta matkasta, heräämisestä Oivaltamiseen, ja sitten siitä, millaista on jäädä planeetalle ruumiillistuneena mestarina.

Vedetäänpä syvään henkeä, kun menemme tähän historialliseen shoudiin, tähän tilannekuvaan shaumbra-matkasta, ja saamme sen käyntiin.

Tietoisuuden nollaaminen*

(*Suom. huom. tekstissä käytetyllä sanalla "reset" ei ole yhtä hyvää suomenkielistä käännöstä. Sillä on monia merkityksiä, mm. nollaus, palautus (alkutilaan), tyhjennys, uudelleenasetus, resetointi. Tässä yhteydessä se suomennetaan "nollaamiseksi".)

Muutama viikko sitten teimme jotain nimeltään "Tietoisuuden nollaaminen". Planeetta nollaa tällä hetkellä, tämän pitkän covid-talven, itse asiassa pitkän covid-vuoden, jälkeen. Ennenkuulumatonta aikaa, jolloin ihmiset olivat sisällä. Heillä oli aikaa pohtia. Heillä oli aikaa tarkastella kaikkea elämässään. Ja se oli turhauttavaa monille. Kyllä, on suuri hau päästä takaisin ulos, mennä taas ulkopuolelle, mutta voimat järjestivät sen kestämään pitkän, pitkän aikaa, pidempään kuin minäkään olin olettanut.

Ihmiset todellisuudessa pyysivät sitä kestämään pidempään, tavallaan massatietoisuusnäkökulmasta. Kun he menivät siihen, he oivalsivat, ettei se ollut niin paha asia, kuin he luulivat, heille henkilökohtaisesti. He oivalsivat, että se oli pohdiskelun, uudelleenorganisoinnin aikaa, aikaa arvioida elämäänsä, aikaa katsoa tulevaisuuteen, ja oli melkein vastustusta mennä taas ulkopuolelle, melkein tuota vastustusta mennä takaisin ja yhdistyä toisten kanssa. Ja kyllä, vaikka jotkut valittivat siitä ja tietysti he halusivat mennä ravintolaan ja tehdä joitain sen tyyppisiä asioita, suuri tietoisuusliike sanoi: "Jatketaanpa tätä voidaksemme todella syväsukeltaa henkilökohtaiseen itseemme."

Siis sitä on jatkunut pitkän, pitkän aikaa, ja loppujen lopuksi se synnytti tämän tietoisuuden nollaamisen tällä planeetalla. Se tapahtui suurin piirtein aikajaksolla 14.–17.3., eikä mitään todellisuudessa tapahtunut tuolla hetkellä. Tällaiset asiat eivät tavallisesti tapahdu hetkessä. Tavallisesti se on kuin energioiden uudelleenohjaamista tietoisuuden vuoksi, ja sitten se mitä seuraa, on tärkeää.

Usein odotetaan, että jotain suurta tapahtuu juuri tuona päivänä. Mutta ei, ei. Tietoisuuden nollaamisessa yksilöissä tapahtuu miljardeja pieniä "piippauksia" – ihmetellään hetki, mitä heille juuri tapahtui. Heiltä meni ajantaju, tai he unohtivat pieneksi hetkeksi, missä he olivat. Mutta se oli tietoisuuden nollaaminen miljardeilla ihmisillä tällä planeetalla. Ja sitten tuossa nollaamisessa kaikki se laitetaan yhteen massatietoisuudessa, ja se oli valtava asia. Se oli hyvin, hyvin valtava asia, ja näette sen tuloksia tulevina aikoina.

Mutta periaatteessa ihmiset sanoivat: "Ehkä meidän pitäisi tehdä vähän eri tavalla. Ehkä meidän pitäisi päästä pois vanhoista kaavoista. Ehkä on jokin parempi tapa." Ja sitten se toi esiin suuren kysymysmerkin: "Mikä on parempi tapa? Miten lähestyn sitä, että pääsen pois vanhasta jokapäiväisestä arkielämästäni? Miten lähestyn sen ilmentämistä, mitä oikeasti haluan tehdä?" Ja vaikka miljardit ihmiset ympäri planeettaa esittivät tämän kysymyksen, monet tavallaan luiskahtivat sen jälkeen takaisin vanhoihin kaavoihinsa, vanhaan tapaansa tehdä asioita, mutta eivät unohtaakseen tuon hetken, jolloin he ajattelivat: "On pakko olla jokin erilainen tapa tehdä se." Ja he vain odottavat jotain ilmaantuvan, päivänä minä hyvänsä. Odottavat jotain ilmaantuvan, mikä saa heidät johonkin erilaiseen elämässään.

Ja oli monia, monia, jotka tekivät lupauksen itselleen, tekivät valinnan ja sanoivat: "Minun täytyy tehdä jotain eri tavalla. Emme voi palata takaisin. En voi palata takaisin covidia edeltävään tapaan tehdä asioita. Olin ehdottomasti urassa. Toistin ehdottomasti vain samoja syklejä päivästä päivään, vuodesta vuoteen, odottaen mitä? Että lopulta sairastun ja kuolen? Minun täytyy tehdä jotain eri tavalla."

Kaiken tämän tuloksena muodostui valtavaa painetta, ihmisten sanoessa: "Minun täytyy tehdä jotain eri tavalla elämässäni." Ja sitten on tämä valtava tyhjiö nyt, ihmisten sanoessa: "Mutta en tiedä mitä." Kuulitte noiden sanojen tulevan ulos suustani: "En tiedä mitä."

Tämä tyhjiö täyttyy lopulta. Tulee uusia mahdollisuuksia. Jotkut heiltä menevät ohi, jotkut he tajuavat. Uusia tapoja lähestyä asioita. Vain yksinkertaisia jokapäiväisiä asioita, kuin uusi tapa ajaa töihin – jos he edes menevät takaisin työpaikalle – tai erilaista virkistystoimintaa, eri kumppani, eri harrastus, eri ura. Mutta nyt muodostuu paljon painetta tietoisuuden nollaamisen tuloksena. On hyvin paljon halua, mutta hyvin vähän todellista ymmärrystä tai todellista luovuutta. Sitä tulee.

Siis tällä hetkellä muodostuu tätä jännittyneisyyttä: "On pakko olla jokin eri tapa", ja jotkut murtuvat tuosta jännittyneisyydestä. Jotkut eivät yksinkertaisesti pysty käsittelemään sitä. He tulevat tavallaan hulluksi. Uskaltaisin sanoa, että masennuslääkkeiden käyttö lisääntyy runsaasti covidin jälkeen, koska jotkut ihmiset eivät pysty käsittelemään tätä kysymystä, jonka he esittävät itselleen: "Mitä nyt? Mitä teen eri tavalla?" ja heistä tuntuu hyvin voimattomalta. He tuntevat kyvyttömyyttä tehdä mitään. Heistä tuntuu, että he ovat niin kovasti massatietoisuustodellisuudessa ja vain omassa elämässään, etteivät he osaa tehdä mitään. Se on kamala tunne.

Se on kamala tunne, kun tietää haluavansa ulos, kun tietää, että on pakko olla jotain erilaista, kun tietää sisällään, että asioiden vanha tekotapa ei vain toimi, mutta ei tiedä, miten pääsee ulos siitä. Ei tiedä, miten mennään eteenpäin. Ei tiedä, miten muutetaan niitä rytmejä ja kaavoja, jotka ovat sanelleet oman elämän. Siis muodostuu tavallaan valtavaa painetta.

Sen lisäksi ihmiset menivät hyvin syvään sukellukseen, syvään pohdiskeluun: "Haluan jotain enemmän elämästäni" – todella tietämättä, miten se tehdään, mutta tietäen, että se on siinä. Ja tämä muodostuva paine avautuu – tai purkautuu tai miten halutaankin sanoa – ennemmin tai myöhemmin. Ja sitten on se uskomaton asia, että ihmiset eivät pidä muutoksesta, kuten tiedätte. Nyt he ovat tekemisissä jonkin sellaisen kanssa, mitä he todellisuudessa itse pyysivät – muutos – ja nyt se tapahtuu heidän elämässään ja saa heidät tavallaan sekoamaan.

Te, shaumbrat, olette siinä pisteessä, että ymmärrätte, että muutos ja sen luontainen kaaos ei ole todellisuudessa lainkaan sitä. Käytte vain jotain läpi ja pääsette korkeammalle tietoisuustasolle ja loppujen lopuksi ihmiskokemuksen tyydyttävämmälle tasolle tällä planeetalla.

Siis koko tämä tietoisuuden nollaaminen on käynnissä. Ja voi, se tosiaan tapahtuu. Nimittäin se on tavallaan kuin tulivuori – niin kai sanottaisiin. Se alkaa kehkeytyä kaukana, kaukana, kaukana, kaukana pinnan alla, ja sitten se tulee lopulta ylös, ja sitä tapahtuu tällä hetkellä tietoisuuden nollaamisen osalta. Eikä tarkoitus ole pelotella maanjäristyksellä tai tulivuorenpurkauksella ketään teistä, jotka olette täällä saarella, mutta noita asioita tapahtuu.

Siis tietoisuuden nollaaminen. Onko teillä, shaumbroilla, nollaaminen? Ei kovin paljon. Olette tehneet sen kauan sitten. Teitte jonkin muutoksen tämän tietoisuuden nollaamisen aikana. Teidän ei tarvinnut nollata. Teette joitain muutoksia omaan massatietoisuusyhteyteenne ja alatte ymmärtää, ettei teidän tarvitse olla sidottu siihen. On lohduttavaa/mukavaa olla sidottuna siihen. Se on kuin iso, lämmin, pöyheä peitto. Mutta kun olette tuon peiton sisällä, oivallatte, että se on tehty hevosen jouhista, eikä se lopulta olekaan kovin mukava. Se on melko ärsyttävä. Olette tehneet muutoksia siihen, miten yhdistytte ja linkitytte massatietoisuuteen.

Olen katsellut melko tarkkaan. Useammat ja useammat teistä oivaltavat, että se on olemassa, te olitte osa sitä, se on merkittävä tekijä ja luo suuren gravitaatiovoiman ihmisille, mutta teidän ei tarvitse olla sidottu siihen nauttiaksenne todella elämästä. Itse asiassa on nautittavampaa, kun olette tietoinen siitä, mutta se ei kontrolloi teitä.

Näin tuon muutoksen, jonka hyvin monet teistä tekivät, ja se toi esiin muutamia ongelmia. Olen katsellut hyvin, hyvin tarkkaan viime aikoina. Se toi esiin muutamia ongelmia, ja yksi noista mielenkiintoisista, oudoista ongelmista on, että tavallaan te ette halua olla kovin erilainen.

Shaumbran erilaisuus

Ette halua olla kovin erilainen kuin muut. Se on osa kasvatustanne ja kulttuurianne. Se on itse asiassa osa kokemustanne Atlantiksella. Haluatte edelleen pystyä toisinaan käyttäytymään kuin muut, olemaan kuin muut. Ette halua olla niin erilainen, että olette kuin Lokki Joonatan, että olette täysin omillanne, poissa parvesta ja toiset eivät piittaa teistä tai tosinaan he jopa karkottavat teidät. Siis olette tässä kummallisessa ajassa ja edelleen tavallaan menette edestakaisin siinä, että olette täysivaltainen, sallien energian palvella ja ette kuitenkaan halua olla hylkiö.

Fakta on, että olette erilainen. Olette hyvin erilainen kuin muut ihmiset. Epäilemättä kehonne on edelleen samanlainen muotoilultaan ja rakenteeltaan, teidän yleisbiologianne, mutta sekin on muuttumassa. Olette hyvin erilainen, mitä tulee toiveisiin ja pyrkimyksiin. Olette hyvin, hyvin erilainen siinä, mikä on merkityksellistä ja tärkeää teille. Olette hyvin erilainen siinä, että te ette halua ja salli, että toiset kontrolloivat teitä. Olette melko järkähtämätön siinä. Ette aio olla jonkun sätkynukke. Olette hyvin tiukkana siitä. Se on yksi syy, miksi Crimson Circlessä ei ole sääntöjä. Ette yksinkertaisesti sallisi niitä, emmekä todellisuudessa tarvitsekaan niitä. Mutta te olette erilainen.

Kun alatte tunnistaa ja hyväksyä sen, silloin asiat tulevat helpommiksi. Tällä hetkellä on kitkaa, jota aiheutuu siitä, että te ette vielä oikein hyväksy: "Olen erilainen." En sano parempi. Jotkut teistä rinnastavat sen välittömästi siihen. En sano, että teidän pitäisi kertoa itsellenne, että olette parempi kuin muut ihmiset. Kyse ei ole siitä. Se merkitsee pelkästään, että teillä on erilainen tietoisuus. Teillä on erilainen lähestymistapa energiaan. Teillä on erilainen ymmärrys elämästä.

Ja kenties kaikkein – kaikkein – suurin ero on, että te menette sisään ja he menevät edelleen ulos. Se on suurin ero. Se erottaa teidät. Se ei ole älyllinen kapasiteettinne tai ulkonäkönne tai miten henkinen olette tai miten tietoinen olette. Se on tuo tosiasia, että te menette lopultakin sisään hakemaan sen, mitä siellä on aina ollut – jokainen vastaus, kaikki mitä tarvitsette, kaikki onnellisuutenne, kaikki rakkaus. Se kaikki on siellä, ja se erottaa teidät.

Se on hyvin tärkeä asia, ja siksi halusin aloittaa tämän shoudin sillä, että kyllä, te olette erilainen, eikä se tee teistä parempaa tai huonompaa. Mutta olette erilainen. Nimittäin ihmiskunta, kaikki yksilöt menevät hakemaan ulkopuolelta vastauksiaan. Eivät kaikki, mutta useimmat. He menevät hakemaan ulkopuolelta vastauksiaan. Te menette sisälle, he menevät ulos. He heräävät aamulla ja tyytyväisyyden tunne tulee siitä, mitä heille tapahtuu ulkopuolella tuona päivänä, kuka sanoo ystävällisen sanan, millaista liikenne on, minkä erikoistarjouksen he voivat saada kaupasta, millaisia heidän suhteensa muiden kanssa ovat, miten tylsää tai ikävystyttävää heidän työnsä on tai ei ole tuona päivänä. Nämä kaikki ovat ulkoisia asioita, ja ihmiset etsivät ulkopuolelta noita vastauksia.

He ovat tehneet sitä pitkän, pitkän aikaa. He ovat tehneet sitä aioneita, katsoneet ulospäin. On ihmisen tapa, että vastaus on tuolla ulkona. Se voisi olla jossain pyhässä kirjassa. Se voisi olla jossain gurussa. Se voisi olla myös tieteessä. Tiede on upea asia. Perimmiltään tiede auttaa teitä ymmärtämään, mitä loitte. Tuo ymmärrys, tärkeä ymmärrys tieteestä, auttaa teitä ymmärtämän yhden tavan hahmottaa, mitä loitte, teidän luomuksenne – biologia, fysiikka, matematiikka ja kaikki nämä asiat. Se on hyvä tapa, mutta se on vain yksi tapa. On kaikki nämä asiat ulkopuolella, kun yritätte perimmiltään ymmärtää itseänne, miksi olette tällä planeetalla. Mutta useimmat ihmiset eivät pohdi näitä asioita, ja ne jotka pohtivat, no, heillä on taipumusta joka tapauksessa mennä ulkopuolelle hakemaan vastauksia. Teidät tekee erilaiseksi sisälle meneminen.

Sisälle meneminen on alussa paljon vaikeampaa, kuin vastausten etsiminen ulkopuolelta, koska katsotte sisäänne – katsotte muistojanne, katsotte historiaanne – ettekä luota itseenne. Ette rakasta itseänne. Ette tunne vastausten olevan siellä, paitsi niiden jotka voitte oppia ulkopuolelta kirjoista, kursseista ja joistain elämänkokemuksista. Mutta usein katsotte sisälle ja sanotte: "Mitä? Kuka, minäkö? Jumala on sisällä? Minä olen mitä olen?"

Siis on erittäin vaikeaa katsoa sisälle. On julkisivu. On itse asiassa illuusio. Katsotte sisälle ja sanotte: "Olen vain ihminen. Elämäni varhaisvuodet eivät olleet merkittäviä. En ole kuuluisa. En ole rikas. En ole mitään noista asioista." Niinpä tämän julkisivun ollessa edelleen paikoillaan, teillä on taipumusta mennä takaisin ulkopuolelle etsimään vastauksia. Ulkopuolella on loputonta etsintää. Loputonta etsintää. Ette koskaan löydä vastauksia. Ette koskaan löydä, mitä etsitte. Löydätte kaikenlaista. Löydätte hetkellistä tyydytystä, mutta ette koskaan löydä ulkopuolelta, mitä oikeasti etsitte.

Hyvin, hyvin harvat kestävät sisälle menemisen, jatkuvan itsensä katsomisen sisältä. Hyvin, hyvin harvat pystyvät tekemään sen, ja ne jotka tekevät, ovat usein hyvin, hyvin mentaalisia siinä. He ajattelevat sitä liikaa. He prosessoivat sitä mielessä. He hakevat qualiaa, mikä merkitsee siihen liittyviä kokemuksia ja tapahtumia, joita heillä on ollut aiemmin. He ajattelevat sitä liikaa. Se menee heillä tunteisiin. He turhautuvat itseensä. He menevät sisään, ja tässä illuusiossa, tässä alkujulkisivussa, ei ole mitään, paitsi usein katastrofi. Sitten he kaikki alkavat prosessoida, katsoa sisälle huonoa lapsuuttaan, huonoja suhteitaan tai tiettyjen taitojen tai kykyjen puutetta. He prosessoivat paljon, ja yleensä silloin kun he menevät, sanotaan vaikka terapeutille tai hakemaan apua, se saa – eivät kaikki terapeutit, mutta useimmat – heidät keskittymään vielä enemmän siihen, mikä ei ole sisällä. Epäonnistumisiin, virheisiin omalla matkallaan. Ja mitä he sitten tekevät? He päätyvät etsimään vastauksia ulkopuoleltaan.

Ulkopuoli on kaunis. Ulkopuoli antaa teille tietyn enkelin perspektiivin itsestänne. Mutta loppujen lopuksi vastaus ei ole siellä, ja sen vuoksi te olette erilaisia. Menette sisälle. Se on rankka matka. Se on todella rankka matka, ja on tärkeä asia muistaa, että vastaukset ovat tietysti siellä. Vastaukset ovat ehdottomasti siellä.

On tärkeää muistaa myös, että historia, teidän historianne jonka mieli muistaa, ei ole oikeasti, mitä tapahtui. Olen sanonut tämän monta, monta kertaa. Se ei oikeasti ole, mitä tapahtui. Mutta on helppoa jäädä kiinni tuolle tasolle, kun menee sisälle, ja sitten tulla sen huijaamaksi ja olla menemättä syvemmälle sanoen: "Se on vain osa tarinaa, mutta siinä on muutakin. Sukellan syvemmälle ja löydän sen."

Olette erilainen, koska menette sisälle, koska olette valinneet tuon hyvin, hyvin ainutlaatuisen polun, yksinäisen polun joskus, mutta loppujen lopuksi kaikkein suurenmoisimman polun. Sitten pääsette usein siihen kohtaan, kun menette syvälle sisään – syvälle, syvälle, syvälle – jolloin haluatte juosta toiseen suuntaan, palata takaisin, mennä taas ulkopuolelle. Menette syvälle sisään ja mitä lopulta kohtaatte? Lohikäärmeen. Lohikäärmeen. Menette syvälle, syvälle sisälle, ja sitten lohikääre tulee raatelemaan teidät. Nyt olette varma, että teidän olisi pitänyt mennä ulkopuolelle etsimään vastauksia, mutta se on liian myöhäistä nyt. Olette menneet liian pitkälle, ja loppujen lopuksi alatte ymmärtää, että lohikäärme on näyttämässä teille viimeiset illuusiot, viimeiset syyllisyydet ja häpeät, ja sitä varten se on siinä – kaivamassa syvältä ennen menemistä Oivaltamiseen.

Mutta tärkeä asia on, että onnistuitte pääsemään sisälle. Siellä kaikki on. Siellä energia on. Siellä tietoisuus, vastaukset, yltäkylläisyys, ilo, onnellisuus, rauha on. Kaikki mitä olette etsineet, on siellä. Kaikki todellakin on siellä.

Mutta tärkeä kohta tässä on, että se tekee teistä erilaisen, ja te olette erilainen. On hyvä aika tunnustaa se, tuomitsematta. Nimittäin tuomitsemisen ja havaitsemisen välillä on suuri ero. Ne kuulostavat tavallaan läheisiltä, samanlaisilta, mutta tuomitseminen laittaa tavallaan negatiivisen kierteen asioihin. Siinä on ennakkoasenne. Siinä on melkein negatiivisuutta. Mutta havainto sanoo: "Olen erilainen. Se ei tee minusta parempaa tai huonompaa. Olen vain erilainen, ja olen erilainen, koska olen lähtenyt omalle polulleni. En lauman polulle, en sille polulle, jolle auktoriteetit haluaisivat minun lähtevän, vaan olen lähtenyt omalle polulleni, sisälle."

Se tekee teistä hyvin, hyvin erilaisen. Voi nähdä, kun katson teitä energiasilmin, en fyysisin silmin, että olette yksi niistä, jotka ovat valinneet oman tiensä, oman polkunsa. Siinä ei ole ulkopuolelle menemisen, massatietoisuudessa pysymisen "ammuu-tekijää". Lauman ammuuta. Nyt tuon ammuun sijasta olet sinä. Olet sinä. Se tekee teistä erilaisen, ja on todella aika tunnustaa se, ennen kuin menemme yhtään pidemmälle siinä, mitä teemme. On aika tunnustaa, että olette erilainen.

Superaistivuus

Ollessanne tuolla tavalla erilainen, mennessänne sisään, olette kehittäneet myös melko ainutlaatuisia ominaisuuksia ja piirteitä, ja yksi tärkein niistä joka tulee todella esiin nyt, on, että teistä tulee aina vain tietoisempi siitä, että olette superaistiva. Superaistiva, superherkkä.

Kyllä, siihen voi liittyä suurempaa intuitiivisuutta, sitä on suuremmassa määrin, mutta teistä tulee vain herkempi ja aistivampi kaikessa. Vaikeana puolena on, että teistä tulee herkempi ihmisille, massatietoisuudelle, töykeälle käyttäytymiselle. Teistä tulee herkempi ajan harmillisuudelle. Teistä tulee herkempi ruoka-aineille ja allergioille. Teistä tulee herkempi fyysisessä kehossanne, ja olette herkempi myös mielenne ajatuksissa sille, mikä on ärsyttävää, mitä ette voi enää sietää. Siis saatatte ajatella itseksenne, että jokainen pikku oikku, jokainen pieni omituisuus alkaa tulla nyt esiin – miksi niin on? Miksi ette yhtäkkiä voi sietää kovia moottoriääniä? Miksi ette pidä enää muiden ihmisten hiuksista? (Adamus naureskelee) Joo, jollain teistä on sitä. Miksi olette niin superherkkä? Ja on tuo tunne, että kenties teette jotain väärin, mutta te ette tee. Tämä on vain tavallaan superherkkyyden sivuvaikutus.

Positiivisempana puolena, teistä on tulossa tietoisempi kaikesta, kauneudesta kaikessa. Teistä on tulossa tietoisempi virtauksista ja kuvioista, joista useimmilla ihmisillä ei olisi aavistustakaan. On luonnon virtaus ja kuvio. Musiikissa on virtauksia ja kuvioita, jotka eivät ole siinä musiikissa, jonka korvanne voivat kuulla. On virtaus. Siinä on rytmi, mitä teemme täällä shoudissa, ja alatte yhdistyä siihen. Ette välttämättä tiedä, miten sitä kutsuttaisiin. Ette tiedä, mitä se on, mutta olette tietoinen, että asioiden tapahtumisessa on tavallaan virtaus, rytmi, koska olette superaistiva.

Teistä tulee tarkemmin tietoinen energiasta. Perimmiltään se on teidän energiaanne. Olette tietoisempi sen läsnäolosta, ettei se ole tuolla jossain, että se on aivan tässä. Teistä tulee tietoisempi sellaisista asioista, kuin lintujen sirkuttaminen, koirien haukkuminen, ilma ja tuulenvireen puhaltaminen kasvoillenne. Nämä ovat kaikki erinomaisia merkkejä siitä, että teistä on tulossa superaistiva, ja alkuun se on tavallaan rankkaa, koska haluatte estää ärsyttävät asiat. Mutta loppujen lopuksi opitte sallimaan. Opitte integroimaan myös nämä asiat, jotka ovat teistä ärsyttäviä ja häiritseviä.

Siis pointtina on vetää syvään henkeä ja sallia. Sallia. Älkää jääkö kiinni siihen.

Superaistivuus merkitsee, että periaatteessa tarvitsette enemmän aikaa itsellenne, ja jos nyt ette ota sitä, jos vain ajattelette sitä, on aika todella tehdä se. On aika olla itseksenne luonnossa, kuten aina ehdotan, tai uida, olla meressä tai järvessä. Tällä on taipumusta tavallaan sallia kaiken tasapainottua ja integroitua, ja kun teistä tulee aina vain superherkempi asioille, se sallii tuon sopeutumisen tapahtua.

Tämä ei merkitse, että se turruttaa sen. Olette edelleen todella superherkkä, mutta se ei välttämättä vaivaa teitä. Tiedätte, että se on vain rytmejä ja kuvioita. Se on vain energiavirtaa.

Ja kyllä, olette tulossa paljon enemmän – miten sen sanoisin – omaan tietämiseenne, intuitioonne. Tiedätte vain asioita jo, ennen kuin ne tapahtuvat. Enkä halua meidän nyt aloittavan puhetta olemisesta selvänäkijä tai meedio tai mitään sellaista. Kyse ei ole siitä. Kyse ei ole tulevaisuuden ennustamisesta, koska tulevaisuutta on erittäin vaikea ennustaa, edes ylösnousseen mestarin. En osunut aivan oikeaan covidin osalta. Luulin, että se olisi ohi jo vuoden loppuun mennessä. Mutta ihmisillä on vaihtoehtoja, ja itsekseen ollessaan he päättivät pidentää sitä, jotta he voisivat mennä todella syvälle.

Cauldre väittää, että se on minulta vain tekosyy. Se on havainto. Havaitsen myös, ettei hänen luultavasti pitäisi keskeyttää minua, kun olen juuri puhumassa tuollaista todella hyvää informaatiota (Adamus naureskelee). Ei vaan, meillä on todella hyvä suhde. Hän on superaistiva.

Siis ei sekoiteta sitä selvänäköisyyteen. Siinä ei ole kyse tulevaisuuden näkemisestä, koska tulevaisuuteen katsominen on kuin ulkopuolelle menemistä. Se on kuin ulkopuolelle menemistä, koska periaatteessa ei ole tulevaisuuteen näkemistä – kaikki tapahtuu nyt. Nyt on sisällänne, siis jos yritätte nähdä tulevaisuuteen, menette taas kerran etsimään ulkopuolelta vastauksia, eikä niitä ole siellä. On aina silloin tällöin se illuusio, että niitä on vähän siellä, mutta oikeasti ne eivät ole siellä.

Teistä on tulossa hyvin superaistiva, tietämisen kera, ja yksi havaitsemani asia on, että toimitte tuon tietämisen mukaan. Ennen analysoitte sitä. Ajattelitte sitä ja tavallisesti tukahdutitte sen. Nyt toimitte sen mukaan. Se on kuin ison riskin ottamista, mutta todellisuudessa se ei ole lainkaan riski.

Alatte oppia luottamaan siihen. Tunnette tuon kuvion, tuon tietämisen värähtelyn, vaikka siinä ei olisi tolkkua mielelle, vaikka mieli sanoisi: "Älä tee sitä. Meillä ei ole tarpeeksi tietoa. Meillä ei ole tarpeeksi informaatiota" tai "Teit sen aiemmin, ja se meni pieleen." Opitte, että tuossa värähtelyssä on jotain. Sitä on erittäin vaikea kuvata, mutta tietämisenne tavallaan ottaa teidät kultaiseen syleilyynsä ja sitten sanotte: "Aion tehdä sen. Toimin tietämiseni mukaan", ja se on todellisuudessa teidän energianne älykkyyttä. Sitä se on.

Tullessanne superaistivaksi, superherkäksi, olette myös tietoinen omista rytmeistänne ja kuvioistanne. Sen sijaan, että alkaisitte kysellä asioita, kuten esimerkiksi terveydestänne: "Olenko terve? Onko kaikki ok? Hajoaako kehoni? Onko minulla syöpä, josta en tiedä vielä?" siinä superherkkyydessä johon olette tulossa, opitte kuuntelemaan kehoanne. Opitte, että sillä on omat kuvionsa, ja se kertoo teille. Se kertoo teille, että se on poissa tasapainosta. Teidän ei tarvitse olla huolissanne tai stressata siitä. Se vaatii ns. valtavan määrän energiaa. Se on synkkää ja sameaa energiaa, kun menette tuota reittiä.

Mutta nyt on paljon enemmän "juuri nyt, hetkessä, kehonne harmonian kuuntelemista". Ja kun teette sen, kun kuuntelette biologisen kehonne värähtelyä, teidän ei tarvitse olla huolissanne: "Olenko sairas? Sairastunko huomenna? Tapahtuuko jotain odottamatonta? Saanko covidin?" Muuten, shaumbroilla on ollut ilmiömäisen vähän tätä koronavirusta, ilmiömäisen vähän.

Siis kuuntelette kehoa, ja nyt olette harmoniassa sen kanssa, joten kaikkien näiden huoliviestien ja -energioiden lähettämisen sijasta, mikä sitten aiheuttaa tuota huolta, tapahtuu paljon puhtaampaa kehovirtausta, ja se tekee tietä valokeholle. Pidän enemmän "vapaasta energiakehosta". Se tekee tilaa sen tulemiselle.

Yksi tärkeä asia vapaasta energiakehosta on, että te, ihminen, ette tee sitä. Olette yrittäneet. Olette katsoneet ulkopuolelle. Tiedän sen. Jotkut teistä ovat huijanneet, ja olette katsoneet ulkopuolelle ja kenties käyneet kursseja tai lukeneet kirjoja tai jotain vastaavaa, mutta ihminen ei tee vapaata energiakehoa. Tarkoitan, ettei se ole teidän tehtävänne. Teidän tehtävänne on kokea se sitten, kun se tulee.

Vapaa energiakeho tulee luonnollisena tuloksena omasta tietoisuudestanne, omasta sallimisestanne, omasta halukkuudestanne tulla Oivaltamiseen ja jäädä planeetalle ihmisenä. Silloin vapaa energiakeho tulee luonnostaan. Se ei tule siksi, että anotte sitä. Se ei tule siksi, että haukutte täysikuun aikaan tai teistä on tullut vegaani tai jotain sellaista. Millään siitä ei ole vaikutusta. Se on – taas kerran – menemistä ulkopuolelle. Se on – taas kerran – ajattelemista, että ihmisen täytyy manipuloida tilannetta, eikä sen tarvitse.

Sinun tehtäväsi, rakas ihminen, on kokea se – on kyse sitten valaistumisesta tai vapaasta energiakehosta, mistä tahansa. Sinun ei tarvitse saada sitä tapahtumaan.

Kyse on tavallaan siitä, että teette alun perin tuon valinnan, mutta hyvin laajan valinnan. Laajan valinnan mennä seuraavalle tasollenne. Ei kaikkia pieniä yksityiskohtia, koska ette tiedä niitä eivätkä ne ole tärkeitä. Teitte ison valinnan erilaisesta elämästä, oman nollaamisenne, monta, monta vuotta sitten – itse asiassa monta elämää sitten. Nyt tehtävänne on kokea se. Älkää yrittäkö tehdä sitä. Ette voi tehdä vapaata energiakehoa, koska silloin siitä tulee vain mentaalinen versio biologisesta kehosta. Toisin sanoen, mieli huijaa teitä. Mieli haluaa mukautua, ja mieli huijaa teitä sanoen: "Voi kyllä, sinulla on vapaa energiakehosi tai valokehosi nyt." Ja te ette voi tehdä tai halua tehdä sitä, te ette halua tuota vastuuta. Ei. Nyt on kyse vain sen kokemisesta, millaista on olla ja-kehossa, olla biologinen keho ja samaan aikaan kokea vapaan energiakehonne integroituminen.

Tämä kaikki tulee tuloksena tuosta syväsukelluksesta sisälle. Tästä syystä näitä asioita tapahtuu, mutta teidän ei tarvitse kartoittaa niitä. Teidän ei tarvitse suunnitella niitä. Teidän ei tarvitse rakentaa niitä. Teidän tehtävänne on vain kokea ne. Se on iso juttu. On kyse sitten valaistumisestanne, vapaasta energiakehostanne, yltäkylläisyydestänne tai mistään näistä asioista, teidän ei tarvitse lainkaan tehdä töitä niihin. Tuo älykkyys on teidän energiassanne. Teidän tehtävänne on kokea se. Se on siinä. Teidän tehtävänne on ensin sallia ja sitten kokea.

Se on tärkein asia, jonka voitte tehdä itsenne hyväksi nyt, kun jatkatte sisäistä matkaa: sallia se – sallia vapaa energia, sallia yltäkylläisyys, sallia Oivaltaminen – ja sitten kokea se. Voitaisiin sanoa, että sielu huutaa teille: "Hei, koe se vain. Koe se vain. Lakkaa ajattelemasta sitä. Lakkaa suunnittelemasta sitä. Lakkaa olemasta huolissasi siitä. Hitto soikoon, koe se vain." Silloin olette todella samassa tahdissa energianne kanssa.

Ja tiedän, että ihminen joskus tavallaan sanoo: "No, olenko nyt vain sätkynukke?" Et lainkaan. Sinulla on lahja, ja tuo lahja on olla "minä olen" -olemuksen, sielun, ihmisosa. Se on tuo näytös, se on tuo rooli, jota esität tällä hetkellä, ja ihminen on sielun kokemusosa.

Kyllä, olette myös sielu, mutta sielu ei ajattele kuin hemmetin ihminen. Sielu ei käyttäydy kuin ihminen. Sielu ei ole huolissaan tulevaisuudesta. Sielu ei ole huolissaan energiasta. Siis tavallaan, olette nyt ihminen kokemassa, ja tuon kokemusosan kautta tullaan sitten siihen uudelleenoivallukseen, että olette myös sielu. Olette energia, olette viisaus, olette mahdollisuudet, ja olette samanaikaisesti ihminen, joka kokee sitä tällä planeetalla.

Tämä on iso asia siinä, mistä puhumme tänään, mihin menemme tämän kanssa: teidän tehtävänne on kaksi perusasiaa. Sallikaa, eli avatkaa ovi. Avatkaa ovi kaikelle, mitä olette, ja sitten kokekaa se. Ei se ole kovin vaikeaa. No, tiedän, että se on vaikeaa joinain päivinä, mutta tämä käsite, tämä asia yleisesti – avatkaa ovi ja sallikaa – on numero yksi. Numero kaksi: kokekaa se. Älkää vain istuko piilossa siltä. Menkää kokemaan se. Olkaa siinä. Silloin kuulette sielunne nauravan, riemuitsevan ja taputtavan, ja nyt asiat ovat takaisin synkassa, takaisin synkassa.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Rakas Linda, tiedät, miten paljon kaipaan yleisöä. Tarkoitan, että rakastan sinua kovasti ja edustat kaikkia shaumbroja, mutta milloin pääsemme takaisin yhteen yleisön kanssa?

LINDA: Pian. Pian.

ADAMUS: Haluan kuljeskella ympäriinsä nyt, mennä käytäviä ylös ja alas – hei, Belle (kulkien Bellen ohi). Haluan mennä käytäviä ylös ja alas – Belle on täällä, tavallaan piilossa – ja puhua shaumbrojen kanssa, läpsiä heitä päähän ja …

LINDA: Heti kun se on laillista.

ADAMUS: No, se on laillista nyt. Tehdään se!

LINDA: Älä luota liikaa tuuriisi (he naureskelevat).

ADAMUS: Kaipaan todellakin sitä.

LINDA: Me kaikki kaipaamme.

ADAMUS: Ja olen saanut shaumbra-annokseni, vähän sitä, joissain viimeaikaisissa kokoontumisissa, ja voit nähdä, miten onnellinen olen.

LINDA: Kyllä, kyllä.

ADAMUS: Minusta tulee hyvin eloisa.

LINDA: Kyllä!

ADAMUS: Se on hauskaa!

LINDA: Kyllä!

ADAMUS: Ja voin laskea leikkiä jonkun kanssa.

LINDA: Kyllä!

ADAMUS: Joskus olen huolissani siitä, vitsailenko liikaa (taputtaen Lindaa olkapäälle), saattaisin ylivitsailla ja …

LINDA: Olet ok, koska olen tässä ja rakastan kaikkia shaumbroja ja tiedän, että on minun tehtäväni antaa sinun käyttäytyä huonosti.

ADAMUS: Okei. No, odotan innolla pääsemistä takaisin shaumbrojen luo.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Takaisin luoksenne henkilökohtaisesti.

Missä olimmekaan? Puhuin kokemisesta.

Miten upean tehtävän annoitkaan ihmiselle. Puhun tässä sielulle. Sanoit: "Hei, ihminen – minä, mutta joka käyttäytyy kuin ihminen – sinun täytyy vain mennä kokemaan. Me hoidamme viisausosan. Me hoidamme energiajutun. Sinun ei tarvitse koskaan olla huolissasi energiasta. Me hoidamme kaiken sen. Mene vain kokemaan, millaista se on." On tavallaan kaunis vapaus olla vain kokemassa. Etkö sanoisi niin?

LINDA: Ehdottomasti.

ADAMUS: Joo. Sanoisitko, jos olisit eri mieltä?

LINDA: Kyllä, sanoisin.

ADAMUS: Sanoisit. Mitä sanoisit?

LINDA: Sanoisin: "En välitä sinun perspektiivistäsi." (Adamus nauraa)

ADAMUS: Ja sitten sanoisin: "Okei, kerro sitten perspektiivisi." Ja sinä sanoisit?

LINDA: Minulla ei ole perspektiiviä kerrottavana, koska en …

ADAMUS: Jos olisit shaumbra ja minä sanoisin: "Okei, mikä on sinun perspektiivisi?"

LINDA: Sanoisin: "Anna minun tuntea sitä."

ADAMUS: Miten olisi: "En tiedä"?

LINDA: En sanoisi niin! Olen viisaampi!

ADAMUS: Et sinä! Puhun nyt shaumbroista. Et sinä, vaan shaumbrat yleensä.

LINDA: Enkö minä ole shaumbra?

ADAMUS: Okei. Mennäänpä sitten keskustelumme seuraavaan osaan.

LINDA: Okei, okei. Meidän tarvitsi olla … Se oli hölmöilyä …

ADAMUS: Se oli häiriötekijä.

LINDA: Ai.

ADAMUS: Se oli tahallinen häiriötekijä, joka oli suunniteltu vain siihen, että kaikki saatiin ajan tasalle ja annettiin kaikkien shaumbrojen siellä – voin nähdä heidät (tullen lähelle katsomaan kameraan), annettiin kaikkien shaumbrojen siellä (Adamus naureskelee). Voi, hyvä, hyvä. Annettiin heidän tuntea sitä hetki …

LINDA: Se on totta.

ADAMUS: "Ai! Juuri niin! Luulin, että minun täytyi pyörittää koko tätä juttua." Ei, ei, ei. Teidän tehtävänne on vain kokea se. Siinä kaikki. Miten upeaa se on? Ja sitten kun teette sen ja annatte viisauden tulla sisään, tiedätte oikeaan aikaan, mitä pitää tehdä, eikä teidän tarvitse olla huolissanne kokemusvirheiden tekemisestä, ja sitten energia on siinä. Se on näin yksinkertaista. Se on todella hyvin yksinkertaista, paitsi huonoina päivinänne (Linda tuhahtaa).

Muiden ylösnousseiden mestareiden tapaaminen

Olin Ylösnousseiden mestareiden klubilla eilen illalla. Valmistelin muistiinpanojani kokoontumistamme varten, ja kuten sanoin aiemmin, mitään tästä ei valmistella viikkoja tai vuosia tai elämiä etukäteen. Tämä kaikki tapahtuu hyvin paljon nyt-hetkessä.

Tunsin shaumbroja, kaikkien shaumbrojen mahdollisuuksia ja missä olimme siinä työssä, jota teemme yhdessä, ja tavallaan fokusoiduin siihen, mitä asioita oli tärkeä tuoda esiin tänään.

LINDA: Ai jaa.

ADAMUS: Ja yksi niistä asioista oli, että te olette todella erilaisia. Minäpä sanon sen: "Olette hyvin erilaisia" (kohteliaasti), ei "Olette hyvin erilaisia" (kriittisesti), mutta te olette oikeasti erilaisia. Ja te olette. Tunnustakaa se. Olkaa ylpeä siitä. Olkaa kiinnostunut siitä. Olette sisäänkatsojia – sisäänkatsojia – ette uloskatsojia. Osaatko sanoa sen nopeasti kolme kertaa?

LINDA: Sisäänkatsoja! Sisäänkatsoja! Sisäänkatsoja! (Sanat puuroutuvat melkein yhteen)

ADAMUS: Mitä?! En ole varma, miksi hän kutsui minua (he naureskelevat). Kyllä, olette sisäänpäin katsojia tai sisäänkatsojia, ja taaskin meillä täytyi olla tässä hetken häiriötekijä. Olette sisäänkatsojia, ja se erottaa teidät, tekee teistä hyvin erilaisen.

Siis tarkastelin, mistä puhumme tänään, ja toinen ylösnoussut mestari tuli juttelemaan. En tiedä, mikä siinä on, kun minulla on taipumusta aina tavallaan saada yleisöä ympärilleni. Ja yritin saada hiljaisen hetken suunnitellakseni, mitä teemme, ja sitten tämä toinen ylösnoussut mestari tuli. Hänen nimensä oli Kamanawanahugu (nainen).

LINDA: Hah-hah-haa! (Linda purskahtaa nauruun)

ADAMUS: (katsoen ihmeissään Lindaa) Hän oli havaijilainen viime elämässään (Linda jatkaa nauramista). Kamanawanahugu, ok? Hyvin mukava, kaunis ylösnoussut mestari, ja hänellä on sisar. Tiedätkö, mikä hänen sisarensa nimi oli? Tämä ei ole ylösnoussut mestari. Hän käy läpi joitain juttuja maan päällä. Kamanawanalayu.

Joka tapauksessa, Kamanawanahugu tuli luokseni ja sanoi: "Kerropa, mistä aiot puhua shaumbroille?" Tunnen tuon pelin, koska tiedän, että he haluavat – monet heistä työskentelevät ihmisten kanssa – sisäpiirin vinkin, etulyöntiaseman ryhmilleen, he tavallaan …

LINDA: Ai, he kalastelevat.

ADAMUS: Tai he kalastelevat materiaalejamme.

LINDA: Ai, mielenkiintoista.

ADAMUS: Ja sanoin: "No, puhumme syvällisesti energiasta."Ja hän sanoi: "Ai jaa, okei", ja hän oli tavallaan pettynyt.

LINDA: Ai jaa.

ADAMUS: Joo. Ja sitten mukaan keskusteluun tulee Jubak (mies). Hänellä oli elämä maan päällä kauan sitten. Siitä on jo tovi.

LINDA: Jubaker?

ADAMUS: Jubak. Jubak.

LINDA: Kuin Chewbacca?

ADAMUS: Älä tee pilkkaa. Hän kostaa ihmisille (Linda naureskelee). Minä en kosta, mutta hän kostaa. Siis hän tuli mukaan ja sanoi: "Ai jaa, ai jaa. Energiasta. Siinä sitä taas ollaan, puhut aina energiasta. Nimittäin tavallaan kuuntelen aina silloin tällöin ja se on aina vain: "Energia tätä, ja energia tuota", ja aiot puhua energiasta taas."

Ja sitten taas yksi ylösnoussut mestari tuli mukaan, hänen nimensä on Huuupsis (nainen). Se on tosiaan hänen nimensä Ylösnousseiden mestareiden klubilla – Huuupsis. Luulen niin olevan, koska viime elämässään hän kävi läpi kaikenlaisia kokemuksia ja asioita, jotka eivät koskaan näyttäneet menevän oikein hänen ihmisperspektiivinsä mukaan, ja hän sanoi aina: "Hupsis!" kuin hän olisi tehnyt virheen. Mutta sitten kun hän lopulta sai Oivaltamisensa ja tuli Ylösnousseiden mestareiden klubiin, hän oivalsi, että kaikki "hupsis" oli itse asiassa "ylöspäin" (suom. huom. hyvin samankuuloiset sanat). Todellisuudessa hän oppi niin paljon siitä, mitä hän piti ihmismielessään virheinä, etteivät ne olleet oikeasti "hupsis".

LINDA: Ne olivat "ylös hupsis".

ADAMUS: Ne olivat "ylös(päin)". Ne olivat "ylös(päin)".

LINDA: Ylös hupsis.

ADAMUS: Hupsis ylös.

LINDA: Hupsis ylös.

(Suom. huom. em. keskustelu sanailua, joka ei käänny hyvin suomeksi)

ADAMUS: Joo. Ja olen aina rakastanut hänen hurmaavaa persoonallisuuttaan, mutta hän oivalsi, että hän haaskasi koko elämänsä ajatellen, että hän teki virheitä, ja viimeinen virhe jonka hän oivalsi tehneensä, oli, ettei hän tehnyt mitään virheitä. Se oli iso "hupsis!" (Linda naureskelee), joka toi hänet Oivaltamiseen, ja sitten hän tuli Ylösnousseiden mestareiden klubiin (Linda jatkaa kikatusta). Tositarina. En liioittele pätkääkään (he kumpikin naureskelevat).

LINDA: Oliko hän söpö?

ADAMUS: Oliko hän vai onko hän?

LINDA: Onko hän?

ADAMUS: No, kaikki ylösnousseet mestarit ovat sanoinkuvaamattoman upeita.

LINDA: Ai, hyvä tietää.

ADAMUS: Ja tiedän, että ihmisillä on joskus vaikeaa tuon asian kanssa. Nimittäin puhutaan siitä, että on upea tai kaunis tai mitä tahansa, ja sitten kaikki loukkaantuvat, koska meillä pitäisi olla sellainen sosiaalinen, tekoyhteisöllinen, harmaa ja tylsä ulkonäkö tai muuten on joko perverssi tai poliittisesti epäkorrekti. Mutta jos menisin kenen tahansa ihmisen luo, olisin rehellinen ja sanoisin: "Miltä haluaisit näyttää seuraavassa elämässä?" en usko, että vastaus olisi "kuin rupikonna". Olen pahoillani kaikkien teidän rupikonnaihmisten puolesta. Olen pahoillani, että olen loukannut tunteitanne, mutta en vain usko, että monet ihmiset haluavat näyttää rupikonnalta. Luulen, että ihmiset haluavat näyttää …

LINDA: Kuka kertoi sinulle niin? (Linda naureskelee) (Suom. huom. käytetty kertoa-sanan tilalla "rupikonnaa", jotka kuulostavat hyvin samanlaisilta)

ADAMUS: Luulen, että ihmiset haluavat näyttää sisäiseltä kauneudeltaan.

LINDA: Kyllä.

ADAMUS: Sisäiseltä kauneudeltaan. Sisäisessä kauneudessa on mielenkiintoinen juttu. Silloin kun säteilette sisäistä kauneuttanne, ihmiset näkevät teidät kauniina, eikä siinä ole kyse ns. siitä, mitä ulkopuolella on, tai miten meikkaatte tai pukeudutte tai millainen vartalonne on tai mistään sellaisesta. He vain näkevät teidät kauniina, koska kaikki on energiapeliä, ja he huomauttavat, miten upealta näytätte. Siis jokainen ylösnoussut mestari näyttää suurenmoiselta siksi, että hän on vain omassa olemisessaan/olemuksessaan.

Jos se käännetään, ja he tulevat takaisin Maahan ja ottavat itselleen fyysisen elämän, he luultavasti säteilisivät sisäistä kauneutta, jonka muut näkisivät ulkoisena kauneutena, koska ihmiset katsovat ulospäin. Mutta kyse ei ole oikeasti siitä, miten pitkiä he ovat tai mitä he painavat tai miten suuret tai pienet heidän silmänsä ovat tai mistään vastaavasta. Se johtuu tuosta säteilyvaikutuksesta.

LINDA: Ai jaa.

ADAMUS: He säteilevät tätä kauneutta.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Siksi ihmiset näkevät heidät kauniina. Ja sitten kyse on katsojasta. Minkä hän näkee kauniina? Tarkoitan, että näkeekö hän rupikonnan kauniina? Useimmat ihmiset eivät näe. Ei niin, ettei se olisi, mutta useimmat ihmiset eivät näe niin. Siis ihmiset näkisivät heidät periaatteessa sellaisena, mitä kutsuttaisiin sosiaalisesti hyväksytyksi ihmisversioksi kauneudesta.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Vaikka he eivät yritä luoda sitä, niin ihmiset hahmottavat heidät, joo.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Ja joskus myös shaumbrat nyrjähtävät täysin sijoiltaan ennakkoluulojensa tai sen kanssa, että on poliittisesti tai henkisesti …

LINDA: Valitatko jotain?

ADAMUS: Kyllä, valitan. Viime kuussa. Se loukkasi tunteitani (Linda kikattaa). Itse asiassa nauroin sille paljon ja sanoin: "Siinä sitä taas ollaan." Mutta eksyn nyt aiheesta.

Siis kerroin Huuupsisille: "Kyllä. Kyllä, puhumme energiasta", ja hän sanoi: "Tiedäthän, minulla on vaikeaa oman ryhmäni kanssa", jonka kanssa hän työskentelee. Hän sanoi: "Minulla on vaikeaa heidän kanssaan, koska he melkein vaativat, että teemme sellaisia asioita, kuin kristalliterapioita ja portaalin avaamisia, ja joka kerta kun yritän saada heidät menemään sisään, se on kuin – hupsis! – siinä sitä mennään taas takaisin ulkopuolelle, uuden gurun luo, vanhoihin teksteihin" – muinaisteksteihin. Nimittäin muinaisissa teksteissä ei ollut vastausta.

LINDA: Aivan.

ADAMUS: Tarkoitan, että ne ovat muinaisia tekstejä, ja siksi ne ovat …

LINDA: Syystä.

ADAMUS: … melko uskomattomia joissain piirteissään. Mutta heillä ei silloin ollut vastausta, joka sitten yhtäkkiä katosi. Ei se mene niin. Ne olivat hyvin cooleja muinaistekstejä, ja joskus niissä sanottiin asioita tavalla, jolla ei sanota juurikaan tänä päivänä, mutta ne ovat kuitenkin muinaisia tekstejä.

Siis Huuupsis sanoi: "Yritän jatkuvasti saada ryhmäni menemään sisään, mutta he haluavat jatkuvasti mennä ulkopuolelle. Olen melkein antanut periksi heidän osaltaan. Olen melkein sanonut: "Ok, menkää ulkopuolelle. Pitäkää hauskaa. Ja kun ette löydä vastauksia sieltä ja tulette takaisin luokseni, sitten alamme mennä sisään." Ja sitten kerron heille tästä ryhmästä nimeltään Shaumbra. Kerron heille, että planeetalla on ryhmä, joka menee sisään, ja se on vaikeampi matka, mutta siellä kaikki vastaukset ovat. Ja sitten kerron heille näistä uskomattomista shaumbroista ja tietysti Adamuksen opastuksesta, ja annan sen esimerkkinä."

No, tunsin olevani kuin ylpeä isä tuossa kohtaa, koska hän kehui shaumbroja, minua ja työtämme yhdessä.

Mutta sanoin: "Kyllä. Kyllä, aiomme puhua lisää energiasta." Sen siis teemme nyt. Itse asiassa laitamme jotain musiikkia.

LINDA: Ahaa.

ADAMUS: Teemme tämän kaiken merabh-sateenvarjon alla.

LINDA: Jaa.

ADAMUS: Joo. Ja muuten, kun laitamme kaikkea valmiiksi sitä varten, hänen nimensä on oikeasti Huuupsis. En tiedä, johtuuko …

LINDA: Onko se kuin tuo mainos: "Hupsis! Siinä se on! Hupsis! Siinä se on!" (Lallattaen mainosäänellä ja elehtien)

ADAMUS: Voisimmeko saada lähikuvan tuosta, kiitos? (Linda nauraa) En tunne tuota mainosta. En katsele mainoksia, rakas Linda. Tiedän vain, että hän kirjoittaa sen H-u-u-u-p-s-i-a – Huuupsis – tällä tavalla. Ja hän pitää hauskaa sen kanssa. Kun hän kuljeskelee Ylösnousseiden mestareiden klubilla, hän törmää tahallaan tuoliin tai pudottaa lasin: "Huuupsis on täällä!" Ja me kaikki tiedämme, että hän on paikalla, koska hän tekee jotain tuollaista todella hauskaa. Kun pudottaa lasin Ylösnousseiden mestareiden klubilla, ei tarvitse olla huolissaan siitä. Se siivotaan välittömästi.

LINDA: Ai. Varmaan.

ADAMUS: Siis voi olla niin monta "hupsista", kuin haluaa saada. Okei, nyt aloitetaan.

LINDA: Siis merabh tähän. Hyvä.

ADAMUS: Joo. Mutta ei "hupsis"-merabh. Ei, tämä on vähän erilainen.

LINDA: Ai, okei.

ADAMUS: Nyt vakavoidun.

(Musiikki alkaa)

LINDA: Okei.

ADAMUS: Pidän kuitenkin tarinoideni kertomisesta.

LINDA: Rakastamme tarinoitasi.

ADAMUS: Kiitos. Haluatko kuulla lisää?

LINDA: Totta kai.

ADAMUS: Ei, ei. Meidän täytyy …

LINDA: Myöhemmin. Myöhemmin.

ADAMUS: Menemme tähän merabhiin.

En-synkka-merabh

Siis rakkaat ystäväni, tämän päivän kokoontumisemme varsinainen pointti on saada kaikki energiat asettumaan, viihdyttää vähän, kertoa muutama tarina, ja nyt tulemme tärkeään osaan. Ja kyllä, puhumme energiasta, koska se on tärkeä asia tällä hetkellä.

Tärkeä asia on ymmärtää, että jos aiotte jäädä tälle planeetalle oivaltaneena ihmisenä, oivaltaneena mestarina, kyse on nyt energiasta. Kyse on energiasta. Ja viisaudesta – viisaudesta jonka te itse asiassa hyväksytte. Se ilahduttaa minua. Viisaus jonka te hyväksytte.

Mahdollisuudet jotka alatte löytää – nämä kaikki ovat sielun asioita, viisaus ja mahdollisuudet. Alatte oivaltaa, että teillä on monia, monia vaihtoehtoja, ja alkaa olla tavallaan hauskaa. Oivallatte, että te ette ole jumissa vain yhdessä kuviossa/mallissa, että voitte mennä mahdollisuuksiinne ja valita nyt sen, mikä saa sydämenne laulamaan.

Mutta energia tavallaan edelleen karttelee teitä, saa teidät raapimaan päätänne, ja ihmettelette: "Missä se on? Mitä sen kanssa tehdään?"

Etsitte edelleen sitä ulkopuolelta. Ja tiedän, että se on hyvin, hyvin vaikeaa. Teillä on ollut hyvin monia elämiä siinä illuusiossa, että se on ulkopuolella, ja yhtäkkiä mennessänne elämäntietä käännytte jyrkästi, käännytte jyrkästi oikealle, itse asiassa melkein 180 astetta, ja sanotte: "Voi ei. Itse asiassa kaikki on minun energiaani." Se on okei. Vaatii vähän, että sen antaa mennä perille.

Tällä hetkellä näen monien teidän todella alkavan olla, vähän kerrassaan, synkassa oman energianne kanssa.

Mitä se merkitsee: "Olla synkassa oman energiani kanssa?"

Se merkitsee ymmärtämistä – vaikka ei se olisi täydellistä ymmärtämistä, olisi edes pientä ymmärtämistä – että kaikki on sinun. Kaikki on sinun. Kaikki mitä havaitset silmilläsi ja korvillasi, fyysisillä aisteillasi, on todellisuudessa sinun.

Tiedän, että silmäsi haluavat sinun uskovan – sinä haluat silmiesi uskovan – että kaikki on ulkopuolella, mutta se on vain silmien perspektiivi. Kaikki on itse asiassa sisällä. Suljet silmäsi hetkeksi, ja kaikki on aivan siinä.

Se kaikki tulee sisältä. Mikään siitä ei tule ulkopuolelta.

Sama pätee korviisi. Lakkaat vain kuuntelemasta ulkopuolelta, ja kuuntelet sisältä hetken. Kaikki on siellä.

Ihmisperspektiivin mukaan se on ulkopuolella. Ja sitten se ei ole koskaan tyydyttävää, ei koskaan sinun.

Mutta nyt voin ylpeänä sanoa, että olette ymmärtämässä, että se kaikki on sisällä, ja tulette synkkaan oman energianne kanssa. Se on energiayhteensopivuutta. Se on energiavirtaa. Se on sujuvuutta energian kanssa. Se on kuin, että kaikki on vain siinä teitä varten. Kutsun sitä "en-synkaksi". E-n-s-y-n-k-k-a, Cauldre. En-synkka.

Haluan laittaa "e-n" kaiken eteen – en-älykkyys ja en-synkka. Tiedättehän, että Steve Jobs teki sen: iPhone, iPod, iPad, iCar, iGo, mitä ikinä. Mutta omani on "en" – en-synkka, en-älykkyys. Joo, "en" on muistutus, että tämä on teidän energiaanne. Kaikki on sisällä.

En-synkkaa alkaa tapahtua, se on luonnollista harmoniaa teidän ja energianne välillä. Se on harmoniaa oivaltaen, että se vain virtaa ja se kaikki on palvelemassa teitä.

Eikä teidän tarvitse tehdä työtä sen eteen. Ette ole velkaa sille mitään. Teidän ei tarvitse edes käyttäytyä tietyllä tavalla. Kaikki on siinä. Kaikki on teidän.

En-synkkassa energianne kanssa.

Kun se alkaa tapahtua, kaikesta tulee tasaisempaa ja helpompaa. Ja sitten olette halukkaampi menemään kokemuksiin, joita olisitte muuten pitäneet liian riskialttiina.

Olette en-synkassa energianne kanssa – yhteensopivuutta, virtausta – ja sitten oivallatte, että voitte tehdä noita muita asioita. Voitte tutkia muita mahdollisuuksia. Voitte muuttaa elämäänne tai voitte laajentaa elämäänne. Voitte organisoida elämänne uudelleen. Voitte tehdä, mitä haluatte. Eikä teillä ole enää näitä "jonkin uuden kokeilemisia" ja sitten: "Hupsis, se oli katastrofi".

Nyt yhtäkkiä teillä kaikki vain virtaa, ja oivallatte, että koska tahansa voitte muuttaa myös sen, mitä teette tällä hetkellä. Sanotaanpa, että lakkaatte pitämästä joistain uusista mahdollisuuksista, ja voitte helposti muuttaa niitä. Ja se on hyvin soljuvaa, hyvin sujuvaa.

Ja alatte oivaltaa, että energia ei ole lainkaan jäykkää. Se ei ole jäsentynyttä. Se ei ole "yksikkö" tai rajoittunutta.

Kuten sanoin aiemmin, myös tiede ja matematiikka – ne ovat upeita. Ne ovat vain yksi tapa katsoa asioita. On monia, monia muunnelmia tieteellisestä menetelmästä, on monia eri versioita matematiikasta. Matemaatikko saisi kohtauksen siitä, mutta hän on edelleen tavallaan energiayhdenmukaisuudessa: "Sen täytyy olla tällä tavalla."

Teidän ei edes tarvitse tehdä työtä siihen. Näen jo sen – energiasynkan, energiaharmonian.

Jolloin te ette kamppaile, kuten teitte aiemmin.

Jolloin teillä ei ole tuota tilapäistä epätoivon tunnetta.

Nyt kyse on vain siitä, että vedetään syvään henkeä ja tunnetaan oman energianne suurenmoisuus, kun se palvelee teitä, ja tietäen, että siinä on luontaista älykkyyttä. Ei sellaista kuin ihmismielessä, mutta siinä on älykkyyttä. Tietäen, että siinä on jo viisautta.

Teidän ei edes tarvitse yrittää olla viisas. Se kaikki on tuossa virrassa, energiasynkassa.

Näen tätä nyt shaumbroilla. Kun istun Ylösnousseiden mestareiden klubilla ja katson shoudia seuraavana tilannekuvanamme shaumbra-historiasta: "Mistä puhumme?", näen sen. Näin sen eilen illalla: "He alkavat päästä en-synkkaan." Vau!

Kun oivallatte edes vähän, että energia on teidän ja se on palvelemassa teitä, ja kun alatte edes vähän sallia sen ja sitten menette tuohon kokemukseen, se on merkittävää.

Se on hyvin, hyvin merkittävää, koska silloin teistä alkaa tulla rennompi siinä. Alatte olla enemmän en-synkassa oman energianne kanssa, ja sitten se voi vastata teille vielä kauniimmin.

Ja sitten olette huolissanne vähemmän ja koette enemmän, ja tämä tuo vielä lisää synkronointia, virtausta ja harmoniaa energianne kanssa.

Ja kun se tapahtuu, teistä tuntuu vielä paremmalta ja avaudutte enemmän ja kokeilette uusia asioita ja uusia kokemuksia ja uusia mahdollisuuksia, ja yhtäkkiä elämä on melko tyydyttävää.

Elämä on melko suurenmoista, ja oivallatte, että kyse oli vain pääsemisestä en-synkkaan.

Sitten alatte ajatella itseksenne: "Voi, olen todella erilainen. Olen erilainen kuin muut. En parempi tai huonompi, vain erilainen, koska he yrittävät edelleen synkronoitua, päästä massatietoisuuden marssiin. He yrittävät edelleen saada energiansa ulkopuolelta. He yrittävät edelleen lepyttää jumalia tai luonnonlakeja tai mitä ikinä ulkopuolista se onkin, päästäkseen synkkaan", ja alatte oivaltaa, miten hedelmätöntä se on, miten epätyydyttävää se on, miten ankeaa ja harmaata se on.

Sitten kasvoillenne tulee leveä hymy, vedätte kunnolla syvään henkeä ja: "Olen en-synkkassa. Minun ei tarvitse ajatella sitä, koska energiat ovat luonnostaan synkassa. Minun ei tarvitse kertoa niille, mitä tehdään, koska ne ovat luonnostaan synkassa, koska se kaikki on minun."

Ja sitten kaikkea synkronismia alkaa tapahtua, eikä se ole enää tilapäistä tai epätavallista tai odottamatonta. Se on osa jokaista päivää. Synkronismi.

Ihmisiä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tai liikenne viivästyttää teitä ja ensin kiroatte sen, mutta sitten oivallatte: "Voi, ei. Heh! Se on osa en-synkkaa. Olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan", ja saatte myöhemmin selville, että teidän piti tulla perille vähän myöhässä syystä tai toisesta. Kenties vältitte jonkin onnettomuuden. Kenties oli vain parempi tilaisuushetki toisen ihmisen kanssa. Kenties teillä oli hetki olla yksin. Sillä ei ole merkitystä, olette synkassa itsenne kanssa.

Tässä ei tarvitse tehdä mitään harjoituksia. Ei ole kotitehtäviä tai mitään muuta. Kyse on vain sen oivaltamisesta, että joo, olette synkassa, ja sitten sen tapahtuminen jatkuu.

Vedetäänpä syvään henkeä.

Se ei ole sellainen asia, joka tulee "päivänä minä hyvänsä" – näen sen tapahtuvan nyt.

Se ei ole porkkana hevosen edessä. Näen sitä tapahtuvan hyvin monilla teistä, ja sitten sen leviäminen jatkuu kaikkiin, ja en-synkasta tulee elämäntapa.

En-synkasta tulee vain luonnollista virtaustanne siitä hetkestä lähtien, kun heräätte aamulla, siihen kun menette nukkumaan illalla, ja sitten se menee myös uniinne. Olette vain synkassa oman energianne kanssa. Se on paras tanssipartneri, jonka voisitte mitenkään kuvitella – en-synkassa oleminen.

Kyllä, puhumme paljon energiasta. Näin on, koska se on hyvin tärkeää tällä hetkellä, kun jäätte tälle planeetalle – ette jatkaaksenne kamppailua, ette hakeaksenne sitä ulkopuolelta, vaan oivaltaaksenne, ettei teidän tarvitse tehdä tällä hetkellä mitään muuta, kuin vetää syvään henkeä ja hymyillä.

Luulitte, että sanoisin "sallia", eikö vain? Ei. Vetäkää vain syvään henkeä ja hymyikää.

Ja kun teette sen, voitte tuntea tuon energian, tuon synkronoinnin.

Ja tiedättekö mitä? Se on aina ollut siellä.

Mutta ette löydä sitä, kun katsotte ulkopuolelle. Kun ajattelette olevanne synkronissa sen vuoksi, miten planeetat, tähdet, tähdistöt ovat järjestyneet, tai tietyn päivän numerologian vuoksi – vaikka pidänkin siitä tosiasiasta, että tämä on 4-3-2-1-laukaisupäivä. (Suom. huom. amerikkalaisen tavan mukaan kirjoittaa päivämäärä kk-pv-v)

Oivallatte, ettei kyse ole siitä, miten hyvä tai huono olette olleet tai miten fiksu olette, miten hyvännäköinen, ei mistään sellaisesta. Oivallatte, että en-synkka on aina ollut siinä. Se vain odotti teitä.

Se odotti teidän saapuvan tähän ja nyt.

Se odotti teidän luottavan ja sallivan sen. Se on siinä.

Vedetäänpä siis kunnolla syvään henkeä. Sinä, omaan energiasynkronointiisi, energiaharmoniaasi.

(Tauko)

Kaikki on sinun energiaasi.

Kaikki on täällä palvelemassa sinua.

Ja nyt vedät vain syvään henkeä ja sallit itsesi synkronoitua sen kanssa.

En-synkassa, e-n-s-y-n-k-a-s-s-a. En-synkassa.

(Tauko)

Kun olette en-synkassa, ei ole paljon "hupsis" eikä ole paljon ns. virheitä. Ja jos onkin, ne tavallaan korjaantuvat nopeasti itsestään. Ne muuttuvat nopeasti, ja sitten oivallatte: "Se ei ollut itse asiassa lainkaan virhe. Siinä ei ollut mitään "hupsis"." Kyse oli vain en-synkasta.

Joskus tuo energianne virtaus, tuo "synkka", vie teidät paikkoihin, saa teidät asioihin, joita ihmismieli ei ehkä olisi odottanut, koska se toimii edelleen rajoittuneisuudessa eikä sillä ole todellista ymmärrystä energiasta. Mutta sitten oivallatte nopeasti, että ei ole mitään väärää käännöstä, virhettä, negatiivista, huonoa. Olette vain kirjaimellisesti en-synkassa energianne kanssa.

Siis rakas shaumbra, pyydän ennen kaikkea sinua sallimaan sen ja sitten kokemaan sen.

Koe se. Mitä se merkitsee? Mitä ikinä haluat.

En-synkassa oleminen voisi olla vain musiikin kuuntelemista.

Se voisi olla en-synkassa olemista siinä tavassa, miten lähestyt nyt itseäsi, identiteettiäsi, ajatuksiasi, miten ajattelet itsestäsi, miten on ollut tuo kriittinen ääni, tuo korjaava ääni. Sitä ei enää tarvita. Kun olet en-synkassa, et tarvitse tuota korjaavaa sisäistä ääntä.

Et myöskään tarvitse ulkopuolta asioita, jotka muuttaisivat sinua, tekisivät sinusta paremman tai erilaisen. Ei, olet en-synkassa.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tämän päivän ja energioidenne kauneuteen. Jokainen askel, jokainen askel ollen en-synkassa.

Jokainen hengenveto, jokainen ajatus.

Jokainen uusi kokemus, johon menet, ja alat oivaltaa, että se on yksi noita "voi jukra" -hetkiä. "Virtaan vain omassa energiassani. Olen en-synkassa itseni kanssa, eikä minun tarvitse edes tehdä työtä siihen."

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tänä päivänä.

Näette, että se on todella melko helppoa. Se on todella melko helppoa.

(Musiikki loppuu)

Kun päätämme tämän kauniin tilannekuvan historiasta, jota kutsumme shoudiksi, haluaisin antaa erityiskiitoksen Kamanawanahugulle ja Jubakille ja erityisesti Huuupsikselle, ylösnousseille mestareille jotka olivat täällä kanssani tänään tuomassa koomista kevennystä ja kenties jotain kiinnostavaa.

Siis tämän myötä, rakkaat shaumbrat, on aina ilo olla täällä teidän jokaisen kanssa. Odotan innolla sitä, että olen teidän kanssanne jälkeen henkilökohtaisesti, mahdollisimman pian.

Tämän myötä, riippumatta siitä, miten monta "hupsista" elämässänne on, muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.

Olen Adamus, palveluksessanne.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.