Haha, kuin omasta elämästäni kirjoitettu! :D

Vaikka sen tajuaa, että tässä nyt vain opetellaan tätä uutta olemista, niin kyllä se kieltämättä ärsyttää melkoisesti, kun tajuaa vajonneensa niihin vanhoihin kaavoihin.

Vaan minkäs teet? Oikopolkua ei taida olla.

Hei Rakas!
Tulee mieleen vuosi 2012 ja tasapainotuksen vuosi. TASAPAINO.
un elämme tällä pallolla, meidän tulisi olla hyvin, hyvin maadoittuneita ja kiinni Äiti Maassa. Ankkuroituminen Äiti Maahan on nyt erityisen tärkeää, koska henkiset ulottuvuudet tuodaan lähellemme.
Tulee mieleen voimakas heilahdusliike, jonka vaaka saa aikaan kun se on liian korkealla toiseen suuntaan. Sen jälkeen tulee heilahdus toiseen suuntaan. Olet nyt siellä "alhaalla". Osasyy siihen on, että maadoitus ei ole riittävää, jotta tasapaino säilyisi. Etsi itsellesi hyvät maadoituskeinot. En tiedä, mikä sinulla toimii parhaiten. Minulla toimii kivien energia. Se on myös helppoa, koska mm. hematiitti juurruttaa meitä syvälle, puhdistaa, maadoittaa -eikä minun tarvitse tehdä mitään.
Toisaalta, on "sotkujen" kuukausi. Älä keskity sotkuun vain ratkaisuun. Etsi itsellesi voimauttavia asioita ja keskity vain omaan sisäiseen rauhaan. Tulet nousemaan ylös sieltä niin kuin aina ennenkin. Konsteja sinulla on monia. Muista myös, että tässä kuussa "pehmeistä tulee kovia, kovista pehmeitä". Meistä kaivellaan vastakkaisia puolia esiin kuin mitä normaalisti tuomme esille. Jos sinun on tarpeen kokea kiukkua, vihaa ja katkeruutta, koska normaalisti olet niin kiltti, ymmärtävä ja ystävällinen. Päästäksesi tasapainoon.

Ideaalitila mitä kuvailit, on ihanaa, sitä minäkin rakastan. Silti jostain syystä emme voi hyvin jos liitelemme koko ajan korkeuksissa. En tiedä mistä se johtuu. Ehkä se johtuu vain ja yksinkertaisesti siitä, että meillä on KEHO, joka on tullut MAASTA. Kehoa on kunnioitettava ja sen yhteyttä Äiti Maahan on kunnioitettava. Eläessämme tällä pallolla saamme ravintomme ja elämänvoimamme Äiti Maan antimista. Jopa hoitavat kivet ovat meille annettuja, Äiti Maan hedelmiä. Ei siis vain kohti korkeuksia vaan eteenpäin tuntien maan voiman itsessä.

Kivien voimasta: Ihan kuin kehoni saisi suoraan voimaa ÄIti Maasta. Ehkä se maadoituksessa onkin ideana. Olen usein uupunut ja helposti väsyvä. Ehkä en ole ollut yhteydessä virtalähteeseemme! Näin ajateltuna koko hommassa on järkeä.
Rakkautta!

Juoksuhiekkaa, juuri näin on nyt tunnelmat, täällä kolmanteen takaisin tippuneena, tuntee itsensä vähintäänkin huijatuksi, ensin annettiin se ihana harmonia ja tyyneys ja sitten kaikki pois ja tämä vanha draama annettiin tilalle ja täällä rämpien kiukuttelen; en edes tiedä itse mille. Haluan takaisin!

Lassi ja Myy kärvistelevät kanssani :-)

Hely, hyvin kirjoitettu, piti oikein lukea moneen kertaan, niin paljon hyvää asiaa. Olen ollut kanssasi samoilla linjoilla kun olen etsinyt ratkaisua tipahtelupulmaan - laitoin nimittäin itselleni ylös (eli "Adonain suosittelemia kanavointeja" -kohtaan) Maaäidin "Vakaa perusta" -kanavoinnin, jossa puhuttiin juuri näistä asioista. Kun luin sitä, ja sinun kirjoitustasi, tunsin, että tässä on nyt jotain huomionarvoista. Luen nämä siis uudelleen. Ja ainakin maadoituskiven hankin, se sopii tällaiselle laiskalle maadoittumisen tekijälle!

THyvä Marja! Ei kun kivikauppaan!

Mieleeni tuli tänään, että vanhan energian asioita tuodaan eteemme, että menisimme niistä viimeinkin läpi. Ei ylitetä eikä aliteta, vaan mennään läpi ja selvitetään sotkut! Puhdistumisen energian vuosikolmannes. Puhdistuksen vuosi.

Hyvä Marja ja Hely, kiitos niin rämmitäänkään täällä ärtymyksessä ja vihan tunteissa koko päivä melkein yhtä juoksuhiekkaa.
Vasta yksinolo ja kanavointien lukeminen auttoi fiiliksiin.
Onneksi näitä fiiliksiä voi jakaa teidän kanssanne.
Ja noita kiviä suosittelen:
Kiitos muistutuksesta, tuolla nuo kivet odottavat vuoroaan. Joo suosittelen hematiittia ja superkiveä Boji (2 kpl) maadoitukseen. Musta turmaliinikin pitäisi kääntää negatiivista energiaa pois sekä maadoittaa. Samoin ihana kivi; intialainen jokikivi maadoittaa ja avaa energiaväyliä. Ja heliotrooppi, suojeleva ja parantava kivi.

Tsemppiä, iloa, valoa ja onnellisuutta kaikille, yhdessä kaivaudumme juoksuhiekasta ja pysymme taas voimassamme!
Voimahaleja

No niin... eilen mieheni sai soittaa puolestani poliisille, koska eräs AKKA ajoi autoni nokkaan, tunnusti tekonsa ja sovittiin, että korjausselvityksen jälkeen tämä AKKA hoitaa automme kuntoon. Kun maksun aika tuli, tämä AKKA ilmoitti, että hän olikin tullut kotonaan siihen tulokseen miehensä kanssa, että he eivät korjaa mitään ja tämä AKKA ei olekaan syyllinen. (murrrr.)
Poliisi soitti puhelumme jälkeen AKALLE, ja kertoi hänelle, että suullinen sopimus on pitävä eli hänen tulisi toteuttaa alkuperäistä suunnitelmaa (meillä on AKAN tunnustus myös kirjallisena sähköpostissamme). Tänään kun soitin AKALLE, hän ryhtyi itkemään ja loihi lausumahan seuraavalla tavalla: Minä olen niin herkkä ihminen ja minua ei saa syyllistää. Minä tunnustin, koska olen niin herkkä ihminen ja sinä (siis minä) syytit minua. VOI LUOJA!!!!! Mitä tuollaisille käsistä valuville selkärangattomille paskoille oikein pitäisi tehdä???? Nimimerkillä. "Ai minäkö muka piehtaroin 3D-tasolla"

Vanhan energian asioita tuleekin nyt paljon. Maadoituskiven laitan taskuuni tänään ja siitä kiinni, kun alkaa jylläämään vanha. Miten sitä unohtaakaan hyvät keinot. Kiitos muistutuksesta :o)

Kävin aamulla metsässä polkemassa jalkaa, kiroilemassa, itkemässä, vihaamassa, yrittäen rauhoittua tähän asti opituin kikoin. Kotiin mieli levottomana, avasin Adonain, luin tämän jutun, ja heti helpotti hiukan;) Ei sen puoleen, että saisin jotain nautintoa siitä, että muutkin ihmiset kärsivät. Ehkä paremminkin juuri tuo inhimillisyys lohduttaa ja saan uskoa asioihin oivaltamalla, että elämä ei vain voi olla niin mustavalkoista. Olen aina kokenut kuuluvani noihin herkkiin ja lempeisiin, kauhistuttaa tämä pakottava sisäinen tunne, että pitää puhua "suunsa puhtaaksi". Kovasti kuitenkin koetan, itseni takia. Hematiittikorut hain heti kaulaani ja ranteeseeni:) Mukavaa päivää kaikille!

Aina kun elämään ilmaantuu ristiriitaa taustalla häärii ego. Egon elämisen ehto on ristiriita kuten viha, kiukku tuomitseminen jne. siitä se saa voimaa. Tarkkailemalla omia tuntemuksiaan esim jos huomaa, että kiukku alkaa nousta kokeile hakea itsestäsi rakkauden tunne ja tarkastele sen läpi hyväksyvästi kiukkuntunnetta. Se alkaa haihtua. Vaatii harjoittelua mutta toimii... jokainen hyökkäys on rakkauden pyyntö :)

Voi ihanaa!! En ole ainoa ^^ huomasin myös että hitto, mihis on ilo ja luottamus kadonnut. ja olempa ollut negatiivinen viime aikoina. Ja niin nuo vanhat sotkut, täälä kovasti nousee pettämisen pelot sun muut pintaan ja häiritsee suhdetta. Tällä hetkellä tuntuu olevan todella vaikeaa nousta korkeammalle, ja juurikin tuntuu ettei edes huvita!

Mutta meitä on muitakin. =) Ja kiitos täältäkin muistutuksesta noista kivistä ja maadoittamisesta. Jotain saattaa kertoa sekin että olen tullut hankkineeksi vain "korkeampien energioiden" kiviä..

Joten hematiittia hakemaan =)

Täällä myös yksi samanlaisten asioiden kanssa kamppaileva..Tytteli..pystyn täysin ymmärtämään mitä käyt läpi. Alkuvuoden ensimmäisen viikon tasapaino, harmonia, valo ja rakkaus on vaihtunut epätasapainoon ja egon kanssa kamppailuun. Vihaa putkahtelee milloin mistäkin aiheesta ja eritoten luottamus niin parisuhteessa kuin muutoinkin kanssaihmisiin on koetuksella. Myös nukahtaminen ja tasaisen uni on häiriintynyt, vaikka normaalisti en koskaan kärsi univaikeuksista. Olisiko kenelläkään vinkkejä eritoten tähän luottamuksen kanssa painiskeluun, joka tuntuu haasteelta..tai miten unta saisi rauhoitettua.

Valon Polku, kokeile jotain luontaisia kasveja, jotka rauhoittaa, sit on myös erilaisia tajuuskappaleita ( yks taisi olla solfeggio-tajuudet ). Piikkimatto on kokeilun arvoinen. ja ihan oikeesti, kyllä se lampaiden laskeminenkin auttaa. Itse välillä lasken 100 ja aloitan alusta jos ei uni tule. kyllä jossain kohtaa nukahtaa, kun on pari kertaa laskenu sataan. Samalla voi myös liittää siihen jonkin erillisen liikkeen, itse esim kuvittelen tekeväni pienen ympyryän kyynerpäilläni ja jokainen ympyrä vastaa yhtä numeroa. Laskeminen on hidasta ja rauhallista. Itsellä on myös suuria vaikeuksia ( rohkeuden puutetta ) luottaa omaan matkaani, on niin rankka vaihe meneillään + tunnen sisälläni, että rankin vaihe on vasta edessä, ja oon jo ihan poikki. Tuli vaan mieleen tosta luottamus parisuhteessa jutussa esiin, ettei vaan olis niin, että nyt se on tullut esiin ihan syyn takia, että luottamusta olis hyvä tarkistaa eikä vain sinun miettiä, että oletko vaino? ( pistä ignoreen tää ajatus, jos ei vastannut todellisuutta )

Etsijlle: Kokeilin kommenttiasi ja vastaus rukoukseeni tuli: Tapahtumapaikalla kohtasi kaksi pelokasta naista, jotka olivat huolissaan siitä, mitä aviomiehet sanoisivat -> lopputuloksena ei voi olla muut kuin sotku -> Annoin saman tien anteeksi itselleni ja tarinan AKALLE

Hely kirjoitti:
"Mieleeni tuli tänään, että vanhan energian asioita tuodaan eteemme, että menisimme niistä viimeinkin läpi. Ei ylitetä eikä aliteta, vaan mennään läpi ja selvitetään sotkut! Puhdistumisen energian vuosikolmannes. Puhdistuksen vuosi. "

Täällä edelleen painiskellaan asioiden kanssa. Tai en oikeastaan enää paini, hyväksyminen (tai lannistuminen) on ennemminkin olotila. Ei ole kauhean kivaa.

En kauheasti osaa nyt sanoa lohdutuksen sanoja, paitsi Metsälinnulle, että yritä hyväksyä se, että jotkut ihmiset elävät ihan eri tasolla, kuin sinä. Älä lähde mukaan toisen ihmisen issueihin ja itsesääliin, ne ei ole sun asia. Onneksi sait tunnustuksen kirjallisena.

Wau, aika huikeeta lukea tämä, sillä olen käynyt sekopäisimmät ja ahdistavimmat tunteeni läpi viime viikkoina kuin vuosiin. Olen elänyt hyvin tasaista elämää ja parisuhdetta ja yhtäkkiä ihminen täysin ulkopuolelta sai tekoineen minut niin täysin tolaltani että meinasin lähes seota. Egoni koki nöyryytystä, pettymystä, kiukkua... vaikka mitä. Oivallan tätä lukiessani, että sen oli trakoitus tapahtua, näiden tunteiden tulla, kaivautua esiin minussa. Kun elämässäni ei muuten tavallaan tapahdu mitään poikkeavaa niin sen pitääkin tulla ns. ulkopuolelta.
Rankkaa on ollut, sain jopa rytmihäiriöitä, en kyennyt syömään tai nukkumaan. Ihmettelin itseäni, miten ylireagoinniltakin kaikki tuntui mutten voinut sille mitään että nuo helvetilliset tunteet ottivat vallan. Huh... huikeaa tämä elämä, ihmeellistä siis, mutta tämä kirjoituksesi ja kommentit siinä perässä rauhoittivat kovasti ja auttoivat minua ymmärtämään hieman mistä on kyse, karmallinen juttukin varmasti lisäksi.
Nyt vaan taas kerran työstämään egoani ja antaumaan rakkauden näkökulmalle ja tasapainolle.

Vivian, tämä aika myös kerää niitä ulkopuolisia ihmisiä jotka tulevat kommentoimaan ikäviä asioita. Olen itse suodatellut piikikkäitä ilkeyksiä ja koettanut nähdä niiden taakse. Mutta tulee vielä päivä jolloin ne valahtavat kuin vesi hanhen selästä eivätkä tee meihin mitään vaikutusta. Siivoan ja siivoan omia mielikuvia ja ajatuksia. Sitten tulee vielä joku ihminen joka hommaa lisää siivottavaa, mutta tämä kestää niin kauan kuin tarvitsee. Onneksi välillä tulee lämpöisiä kirkkauden hetkiä jolloin muistan mistä olemme kotoisin ja minne matkalla. Valo löytää minut ja minä löydän valon, koetan imeä valon itseeni ja säteillä. Valo ei hylännyt minua vaikka en sitä nähnytkään egoltani. Ja taas matkaa jatkuu kohti uusia taisteluita tai uutta tasapainoa, mitä eteen tulekaan. Rohkeutta, voimaa ja rakkautta kaikille !!

Tää on niin totta, edelleen ego ottaa vallan ja saa tunnetilat vuoristoradalle, kiukun ja suuttumuksen päällimmäiseksi, mutta onneksi vain ajoittain, tuntuu kuin pahin olisi ohitettu ja seesteisyys osittain palannut. Energiat jylläävät taas kehossa ja matka on jatkunut, hitaasti tosin, mutta jatkunut kuitenkin. Me selvitään tästä.

Adonai, nyt on kulunut liian pitkä aika ravitsevasta, uudesta blogikirjoituksestasi. Täällä fanit odottaa!

Kiitos rakas "fani" herätyksestä, yritän ehtiä kirjoittaa piakkoin kaikelta rämpimiseltäni, vaan ravitsevaa kirjoitusta tuskin tulee, täältä juoksuhiekan syvyydestä kun kirjoittaa...