Sekä-että -ajattelu

Onko tämän sivuston sisältämä tieto "totta"? Miten tietää mihin uskoa, kun informaatiota on niin monenlaista? Yhdellä on todisteet yhden näkemyksen tueksi, toisella toisen. Kunnes tulee uutta tietoa ja taas käsitykset muuttuvat. Mistä tietää kuka on oikeassa?

Onko Helsingissä elämää? Jos seisomme Mannerheimintiellä, sanoisimme että kyllä, ja vilkasta elämää onkin. Mutta jos hyppäämme tarkastelemaan asiaa kuun pinnalta, emme pysty edes näkemään koko kaupunkia. Sieltä havainnoiden koko Helsinkiä ei ole olemassa. Kumpi käsitys on oikea? Tiedämme, että molemmat käsitykset ovat oikeita, vastaus riippuu vain havainnointipisteestä. Jos laajennamme samaa ideaa kaikkiin elämää koskeviin käsityksiimme, saamme vapauttavan sekä-että -oivalluksen: kaikki mielipiteet voivat ovat ”oikeita” ja ”totta” samanaikaisesti. Kyseessä on vain se, mistä havainnointipisteestä asiaa tarkastelee.

Tiedemiehet ovat oikeassa, maapallo on kehittynyt miljardien vuosien aikana ja ihminen on evoluution muovaama. Ja tämä äärimmäisen hidas kehitys on Luojan yhden hetkellisen henkäyksen tulos. Molemmat katsantokannat ovat ”totta” samanaikaisesti. Toinen ei sulje pois toista. Sekä että. 

Tiedemiehet ovat oikeassa, aurinkokuntamme muilla planeetoilla ei ole elämää. Tämän havaitsemamme ulottuvuuden elämää. Mutta jos pystyisimme havaitsemaan muita ulottuvuuksia, saattaisimme nähdä elämän kuhisevan muilla planeetoilla. Ja samoin oman planeettamme sisäpuolella, kuussa, Saturnuksen renkailla, paikoissa joista emme edes älyäisi etsiä. Tuo eri ulottuvuuksien elämä on sellaista, ettemme omalla rajoittuneella ymmärryksellämme mahdollisesti edes tunnistaisi sitä elämäksi, jos voisimme sitä havaita. Kyse on siis vain kyvystä havainnoida. 

Joten on aivan turha alkaa kiistellä siitä, kuka on oikeassa uskomuksissaan ja kuka ei. Kaikki ovat ”oikeassa” omasta katsantokannastaan käsin. Kaikki katsantokannat ovat ”totta” samanaikaisesti. Toinen ei sulje pois toista. Sekä että. 

Joku ehkä sanoo, että kyllä on olemassa joitain asioita, jotka ovat totta ja sillä selvä. Sinä olet suomalainen valkonaama etkä australian aboriginaali, sen kun vilkaiset peiliin niin tiedät sen olevan totta. Ja niin onkin. Tämän elämän havainnointipisteestä. Ajallisesti jostain muusta pisteestä tarkasteltaessa asia voi olla toisin. Luoja sen tietää. Kaikki on mahdollista. 

Samoin on henkisen tiedon osalta. Välillä näyttää siltä, että jonkun kirjan tieto on hieman erilaista kuin toisen. Kumpi kirja pitää paikkaansa ja kumpi on erehtynyt? Entä jos molemmat pitävät paikkaansa, riippuen havainnointipisteestä? Jos tarkastelemme asioita ollen lähempänä omaa kaksinaisuuteen ja aikaan rajoittunutta ulottuvuuttamme, pitävät jotkut asiat paikkaansa. Mutta tilanne muuttuu, jos siirrämme havainnointipisteemme toiseen ulottuvuuteen, ehkä jopa aivan toiseen pisteeseen elämänsyklien ikuisessa kierrossa. Siksi kaikki tieto voi pitää paikkaansa samaan aikaan, kaikki voivat olla ”oikeassa”, riippuen siitä, mistä pisteestä asioita tarkastelee.  

Ihmissuhteissa sekä-että –ajattelu on erittäin tärkeää. On surullista, miten monen ihmissuhteita kalvaa jatkuva oikeassa olemisen pakkomielle. Vallalla on harha siitä, että toiset tallaavat yli, jos ei pidä kynsin hampain kiinni omista käsityksistään. Mutta on mahdollista luovuttaa omien ajatuslinnakkeidensa puolustamisesta vain päättämällä tehdä niin. Tällöin hyväksyy, että molemmat voivat olla oikeassa omasta katsontapisteestään käsin.

On mahdollista jopa saada syvällisiä oivalluksia itsestään, jos joskus leikittelee ajatuksella, että minä olenkin väärässä ja tuo toinen oikeassa. Mitä siitä seuraisi, jos alkaisin ajatella tästä asiasta tuon toisen tavalla? Koko kuvio voi muuttua silmänräpäyksessä, kun vaihtaa omaa perspektiiviään. Oikeassa ja väärässä olemisella voi leikitellä ja tutkia, mikä käsitys toimii ja tuottaa hyvää elämisen tunnetta. On vapauttavaa sanoa kuin Anthony de Mello: Olen väärässä, olen ihan pölhö ja puupää, olen varsinainen tomppeli! Sillä niin me olemme, kaikki ihmiset. Miten vapauttavaa onkaan lakata ottamasta itseään vakavasti ja nauraa omalle turhantärkeydelleen. Ja sen jälkeen antaa Elämänvoiman ja rakkauden pyyhkiä pois kaikkea näennäiset käsitykset ja kulissit, jotka estävät meitä elämään aidosti omana itsenämme. 

Kun hampaat irvessä ylläpitämämme turhat kulissit leijuvat pois ja irrotamme oikeassa olemisen pakkomielteestä, voimme nähdä sen, että ihmisten erilaiset katsontakannat ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Olemme kaikki upeita olentoja eri vaiheessa elämänpoluillamme. Toinen on kaaottisessa sielunkehityksen alkuvaiheessa, jossa kaikki tuntuu uhkaavalta ja pienimpäänkin ärsykkeeseen on vastattava voimalla ja väkivallalla. Toinen on jo päässyt pitemmälle, muttei vielä ymmärrä sitä, miten rakkauden voima voittaa pelon ja epävarmuuden. Yksi on jo niin pitkällä, ettei hän enää jaksa keskittyä ihmiselämän pinnallisiin sääntöihin ja tapoihin. Emme voi tietää missä kohdassa omaa polkuaan toinen on. Siksi hänen valintansa ovat hänen valintojaan – upeita, hienoja ja tärkeitä valintoja. Skeptikolle on tärkeää saada suhtautua skeptisesti asioihin, se on hänen valintansa ja siksi hienoa ja kunnioitettavaa. Vanhoillisuskovaisen turvautuminen dogmeihin on yhtä tärkeää ja kunnioitettavaa.

Ja meille Uuden Ajan Henkisyyden löytäneille ”esoteristeille” elämänkatsomuksemme voi olla oikein ja totta, mutta tämä totuus ei ole ainoa ja oikea totuus, johon muita on käännytettävä. Sekä me että toisin ajattelevat voivat olla oikeassa samaan aikaan, riippuen kunkin havaintopisteestä. Sekä että.

Elämänkierto on ikuinen, ja kaikki me saamme kokea sen kaikki puolet ja uskoa kaikkiin ajateltavissa oleviin totuuksiin, ennemmin tai myöhemmin. Ja jokainen meistä löytää sydämensä totuuden, enemmin tai myöhemmin. Ainut mitä meidän ”täytyy” juuri nyt tässä elämässä tehdä, on olla kaikessa rauhassa juuri sitä mitä olemme – ja mehän olemme ihania olentoja, joissa virtaa ilo, onni ja rakkaus! Ikuisesti!

Adonai

Neale Donald Walschin kirjojen inspiroimana